Olympiasoudun lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi
Soudun ominaispiirteet. Olympialaisissa ja kansainvälisissä arvokilpailuissa olympiasoudussa kilpaillaan 2000 metrin matkalla ja kilpailusuoritus kestää veneluokasta ja sarjasta riippuen 5,5-8 minuuttia. Soutusuorituksessa yhdistyvät korkeat tekniset ja fyysiset vaatimukset. Soutajan tulisi kyetä toistamaan 220-250 vetosykliä mahdollisimman tehokkaasti ja teknisesti puhtaasti. Eri soututyyleillä voidaan vaikuttaa lihasryhmien painottumiseen soutusuorituksessa, mutta suurin osa liikkeen voimasta tuotetaan jaloilla. Soutukilpailun aikana soutajien hapenkulutus voi nousta 95-98 % tasolle maksimaalisesta hapenkulutuksesta. Suurin osa energiasta tuotetaan aerobisesti, mutta myös anaerobisella energiantuotolla on merkitystä erityisesti kilpailun alkukiihdytyksessä ja loppuosuudella. Soutajan ominaisuudet. Soutajat ovat pitkiä ja kookkaita verrattuna moniin muihin kestävyyslajeihin. Aerobiseen kapasiteettiin liittyvät ominaisuudet, kuten absoluuttinen hapenottokyky (keskimäärin avoimen luokan miehillä 6.0 - 6.5 l/min ja naisilla 4.0 - 4.4 l/min) sekä sydämen isku- ja minuuttitilavuus, ovat soutajilla korkealla tasolla. Soutajan harjoittelu. Soutajien harjoittelu on kestävyyspainotteista ja suurin osa kestävyysharjoittelusta suoritetaan matalalla intensiteetillä (n. 80 %). Voimaharjoittelu on pääosin maksimivoimaharjoittelua, joskin kilpailukaudella lajinomainen ja nopeusvoimaharjoittelu korostuvat. Soutajilla on raportoitu jopa 1100 - 1200 tunnin harjoitusmääriä vuositasolla, josta suurin osa tapahtuu harjoituskauden aikana loppusyksystä ja talvella. Soutajan ravitsemus. Ravitsemus on tärkeä osa huippu-urheilijan harjoitusprosessia. Sisällöltään optimaalinen ja oikein ajoitettu ravinnon annostelu turvaa sopivan harjoitustilan ja toisaalta mahdollistaa palautumisen harjoitusten välillä. Yksittäisillä lisäravinteilla (beeta-alaniini, natriumbikarbonaatti) on havaittu mahdollisesti suorituskykyä parantavia ominaisuuksia. Pienten marginaalien lajissa tällaisten tekijöiden kautta saavutettu hyöty voi olla ratkaiseva. Soudun tila Suomessa. Suomesta on löytynyt tasaisin väliajoin kansainvälisesti menestyneitä soutajia. Tämänkin hetken maajoukkueessa on useita soutajia, jotka ominaisuuksiensa ja uravaiheensa puolesta voivat tavoitella kansainvälistä menestystä. Harrastajamäärin mitattuna soutu on kuitenkin Suomessa varsin pieni laji. Melonta- ja soutuliitolla on tällä hetkellä yhteensä neljä päätoimista valmentajaa, joista kaksi toimii olympiasoudussa ja kaksi ratamelonnassa. Vaikka määrä on pieni, on se silti enemmän kuin vuosien 2002 ja 2012 Kihun tekemissä selvityksissä. Maailmalla soudussa menestystä ovat viime vuosina saavuttaneet Iso-Britannia, Saksa ja Uusi-Seelanti, joiden toimintamallit ovat melko samankaltaisia kuin Suomella, joskin volyymi harjoitusryhmien koossa ja valmentajien määrässä on merkittävästi suurempi. Ison-Britannian ja Uuden-Seelannin järjestelmissä valmennus toimii suurten keskusten ympärillä.Valmennuksen ohjelmointi. Harjoittelun ohjelmointi suunnitellaan vuositasolla, kuukausitasolla, viikkotasolla ja lopulta päivätasolla. Urheilijan ominaisuudet ja tavoitteet määrittävät painotukset eri harjoitusjaksoilla. Harjoittelun seuranta tietyin vakiotestein antaa tärkeää tietoa ja auttaa urheilijaa sekä valmentajaa ymmärtämään harjoittelun vaikuttavuutta.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Seminaarityöt [143]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Kolmiloikan lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi
Kotikangas, Johanna (2019)Kolmiloikka on yksi yleisurheilun kenttälajeista. Kolmiloikka on dynaaminen yleisurheilulaji, joka koostuu vauhdinottojuoksusta sekä kolmesta ponnistuksesta - kinkasta, loikasta ja hypystä. Kolmiloikkaa on pidetty fyysisiltä, ... -
Ravinnon, kehonkoostumuksen, harjoittelun, vammojen ja hormonitoiminnan yhteyksiä nuorten kestävyysjuoksijoiden kilpailutuloksiin
Kettunen, Oona (2018)Johdanto. Kestävyysjuoksijat ovat keskimäärin muuta väestöä huomattavasti pienempiä sekä massaltaan että rasvaprosentiltaan. Ei kuitenkaan tiedetä, onko pienikokoisuus edellytys huipulle pääsemiseksi vai seurausta huipulle ... -
Suunnistuksen lajianalyysi ja nuorten miessuunnistajien harjoittelun ohjelmointi
Ikonen, Pasi (2006)Pasi Ikonen 2006. Suunnistuksen lajianalyysi ja nuorten miessuunnistajien harjoittelun ohjelmointi. Valmennusopin jatkokurssin seminaarityö, Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 38s. Suunnistuksen lajianalyysissä ... -
Amatöörirugby suomessa, lajianalyysi ja fyysisen harjoittelun ohjelmointi
Mälkiä, Sampo (2007)Sampo Mälkiä 2007. Amatöörirugby Suomessa, lajianalyysi ja fyysisen harjoittelun ohjelmointi. Valmennusopin jatkokurssin seminaarityö, liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 42s. Suomen Rugbyliitto on perustettu ... -
Vapaaottelun lajianalyysi ja vapaaottelijan harjoittelun ohjelmointi
Kulmala, Janne (2006)Kulmala, Janne. 2006. Vapaaottelun lajianalyysi ja vapaaottelijan harjoittelun ohjelmointi. Seminaarityö. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto. Vapaaottelu eli mixed martial arts on viimeisen kymmenen vuoden ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.