Johdanto. Futsal on sisällä pelattava intensiivinen pallopeli, jossa pelataan 2 x 20 min puoliaikaa tehokkaalla peliajalla (kello pysäytetään, kun pallo on pois pelistä). Pelikenttä on 20 x 40 m ja kentällä on kerrallaan maalivahti ja neljä kenttäpelaajaa. Vaihtopelaajia on yhdeksän ja vaihtojen määrää ei ole rajoitettu. Futsalin juuret ovat 1930-luvulla Etelä-Amerikassa, mutta nykyään lajia harrastaa yli 12 miljoonaa pelaajaa ympäri maailmaa ja Suomessa harrastajia on noin 40 000. Suuri osa futsalin harrastajista Suomessa pelaa myös jalkapalloa.
Lajin ominaispiirteet. Futsal sisältää useita erikoispiirteitä teknisellä ja taktisella puolella. Laji muistuttaa koripalloa ja käsipalloa, mutta eroaa merkittävästi jalkapallosta. Otteluissa juostaan noin 3-6 km korkealla intensiteetillä. Sykkeet pelin aikana ovat noin 80 - 90 maksimisykkeestä ja noin puolet liikkumisesta tapahtuu keski- tai korkeatehoisena juoksuna. Veren laktaattiarvot ovat otteluissa keskimäärin 5 mmol/l, mutta saattavat
nousta ajoittain 10 mmol/l. Lähes neljäsosa kaikesta liikkumisesta ottelussa tapahtuu takaperin tai sivuttain. Kiihdytyksiä, jarrutuksia ja suunnan muutoksia tapahtuu huomattavan paljon, usein kovassa vauhdissa. Väsymys otteluiden aikana näkyy laskeneena keskisykkeenä, intensiteettinä sekä eri nopeusalueiden muutoksina puoliaikojen välillä.
Urheilija-analyysi. Urheilija-analyysiä varten haastateltiin yhtä maajoukkuepelaaja ja perehdyttiin hänen viikkoharjoitusohjelmiinsa. Haastattelussa hän kertoo polustaan lapsuuden harrastuksista ammattilaiseksi. Futsal -pelaajalta vaaditaan hyvää kestävyyskykyä, mitattuna maksimaalisena hapenottona noin 55 - 60 ml/kg/min. Myös kyky toistaa kovatehoisia juoksuja lyhyellä tai hyvin minimaalisella palautuksella on hyvin lajinomainen ominaisuus. Voima- ja teho-ominaisuudet korostuvat lajinomaisissa suorituksissa pallon kanssa sekä ilman. Futsal pelaajien esikevennyshypyt näyttävät olevan keskimäärin reilu 40 cm ja kiihdytysjuoksujen ajat noin 1,00 s 5 m ja 3,00 s 20 m.
Valmennuksen ohjelmointi ja harjoitteluanalyysi. Futsalin valmennusta ja ohjelmointia tarkasteltiin harjoitus- ja kilpailukauden aikana sekä annettiin esimerkki futsal -ammattilaisen päivästä. Futsalkausi jaetaan harjoituskauteen (valmistava kausi), kilpailukauteen (1. ja 2. kilpailukausi) sekä siirtymävaiheisiin kilpailukauden keskellä ja jälkeen. Harjoituskauden tavoitteena on valmistaa pelaaja ja joukkue fyysisesti ja taktisesti tulevaa kilpailukautta varten. Kilpailukaudella huomio on otteluissa ja niihin valmistautumisessa, mutta harjoittelun on laadullisesti ja määrällisesti oltava riittävää, jotta fyysiset ja tekniset ominaisuudet eivät laske kauden aikana. Valmennuksessa on tärkeää huomioida ravitsemuksen merkitys urheilijan elämässä ja kehittymisessä kaiken muun ohella. Ravitsemus ja lepo (uni) muodostavat harjoittelun ohella kolme tärkeintä peruspilaria urheilijan elämässä.
Kuntotestit. Kaiken kuntotestauksen perusteena on lajinomaisuus, säännöllisyys ja turvallisuus. Kestävyyskuntoa voidaan mitata futsal -pelaajilta aerobisesti suoralla mattotestillä (VO2max, laktaattikynnykset) sekä anaerobisesti mm. YoYo -testeillä, piip-testillä sekä futsaliin erityisesti suunnitellulla juoksutestillä (futsal -oriented high-intensity exercise test, FIET). Yleisimmät voimaa ja tehoa mittaavat testit ovat kiihdytysnopeustestit lyhyillä matkoilla (5-20 m), hyppytestit sekä erilaiset ketteryys- ja suunnan muutostestit. Kuntotestien optimaalinen suositus olisi ennen harjoituskauden alkua, ennen kilpailukauden alkua, kilpailukauden puolessa välissä sekä kilpailukauden jälkeen. Valmennusjärjestelmä. Valmentajakoulutus ja systemaattinen pelaajapolku ovat vasta rakentumassa Suomessa. Erityisesti lasten ja nuorten parissa tarve ammattitaitoisille valmentajille on suurta. Valmennusjärjestelmän kehittäminen on kriittistä niin valmentajakoulutuksen, kuin pelaajien ja lajin kehittämisen kannalta. Maajoukkuetoiminta miehissä on mennyt suurin harppauksin eteenpäin viime vuosina ja naiset sekä nuoret seuraavat tiukasti perässä.
Lajin tulevaisuus. Futsalin tulevaisuus näyttää hyvältä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Pelaajamäärät ovat kasvaneet ja kilpailullisesti Futsal-liiga ja maajoukkue kehittyvät kohti Euroopan huippua. Kehityksen jatkuminen vaatii paljon työtä niin alueellisesti seuroissa kuin Palloliitossa, jotta lajin potentiaalinen kasvu saavutetaan. Erot futsalin ja jalkapallon kanssa ovat kasvaneet ja todennäköisesti lajin valinta tulee jatkossa tapahtumaan aikaisemmin, eikä molempia lajeja samanaikaisesti pysty pelaamaan kilpatasolla.
...
