Lukujonotaidot, lukujen vertailu, työmuisti ja nopea nimeäminen peruslaskutaidon sujuvuuden kehityksen selittäjinä 1.-2. luokalla
Päivämäärä
2017Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kognitiivisten taustataitojen yhteyttä
peruslaskutaidon sujuvuuden kehitykseen. Tarkasteltuja taustataitoja olivat
lukujonotaidot, lukujen vertailu, työmuisti ja nopea nimeäminen.
Tutkimuksen aineistona käytettiin Jyväskylän yliopiston Lasten luku- ja
laskutaidon sujuvuus -hankkeen aineistoa. Aineisto kerättiin vuonna 2016 keskisuomalaisista
peruskouluista. Tutkimukseen osallistui 200 oppilasta, joiden yhteen-
ja vähennyslaskutaidon sujuvuuden kehitystä tarkasteltiin ensimmäisen
luokan keväästä toisen luokan syksyyn. Aineisto analysoitiin käyttämällä hierarkkista
lineaarista regressioanalyysia. Tutkimuksessa vakioitiin prosessoinnin
nopeus, fonologinen tietoisuus ja sukupuoli.
Tulokset osoittivat, että peruslaskutaito on hyvin pysyvä koulun alussa.
Ensimmäisen luokan yhteen-/vähennyslaskutaito selitti valtaosan toisen luokan
vastaavan taidon sujuvuuden vaihtelusta. Tutkimuksen kohteena olleiden taustataitojen
selitysosuus jäi näin ollen kehityksen osalta pieneksi. Sen sijaan ensimmäisellä
luokalla laskutaidon sujuvuuteen tutkituista taustataidoista lukujonotaidoilla,
lukujen vertailulla ja työmuistilla oli selvä yhteys. Tulokset siis osoittavat,
että kyseiset taidot ovat yhteydessä laskutaidon sujuvuuden kehitykseen ensimmäisen
luokan taitotason kautta.
Tämä tutkimus täydentää aikaisempaa tutkimustietoa laskutaidon sujuvuuden
kehityksestä. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan, jotta sujuvuuden haasteita
voidaan tunnistaa ja niihin voidaan puuttua jatkossa entistä paremmin.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29564]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Minäkäsityksen, matemaattisen kiinnostuksen, lukujonotaitojen, työmuistin, fonologisen tietoisuuden sekä nopean nimeämisen taitojen yhteys laskutaidon sujuvuuden intervention vasteeseen
Puranen, Suvi (2016)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kognitiivisten ja emotionaalisten tekijöiden yhteyttä laskutaidon sujuvuuden intervention vasteeseen. Tarkaste-lun kohteena kognitiivisista tekijöistä olivat lukujonotaidot, ... -
Oppiainekohtaiset mieltymykset ja minäpystyvyysuskomukset luku- ja laskutaidon sujuvuuden kehityksen selittäjinä 1.-2. luokilla
Iivonen, Essi (2018)Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tutkia oppiainekohtaisten mieltymysten ja minäpystyvyysuskomusten yhteyttä luku- ja laskutaidon sujuvuuteen ensim-mäisellä luokalla. Tämän lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, selittävätkö ... -
Lukujen kirjoittaminen aritmeettisen sujuvuuden ennustajana 1. luokalta 3. luokalle
Salminen, Alisa (2022)Aritmeettisia taitoja ennakoi joukko numeerisia perustaitoja. Käsitys taustalla vallitsevista taidoista on kuitenkin toistaiseksi puutteellinen. Tässä pitkittäistutkimuksessa tavoitteena on tutkia peruslaskutaitoa selittävien ... -
Ensimmäisellä luokalla mitatun nopean sarjallisen nimeämisen yhteys laskusujuvuuteen kolmannella luokalla
Kylmälä, Sara (2019)Nopean sarjallisen nimeämisen taidolla (Rapid Automatized Naming, RAN), eli taidolla nimetä sarjallisesti esitettyjä tuttuja ärsykkeitä, on tutkimusten mukaan voitu ennustaa lapsen tulevaa laskusujuvuutta. Laskusujuvuudella ... -
Ensimmäisellä luokalla mitatun nopean sarjallisen nimeämisen yhteys matematiikan sanallisiin tehtäviin toisella ja kolmannella luokalla
Laiti, Aliisa; Järvinen, Viivi (2020)Matematiikan sanallinen tehtävä on tehtävätyyppi, jonka ratkaisu vaatii numeeristen taitojen lisäksi kielellisiä ja kognitiivisia valmiuksia. Nopea sarjallinen nimeäminen (RAN, Rapid Automatized Naming) tarkoittaa kykyä ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.