Lukujonotaidoilla tarkoitetaan sujuvaa lukujen luettelemisen taitoa ja ne ovat varhainen esitaito laskusujuvuudelle. Laskusujuvuuteen yhteydessä olevien esitaitojen tunnistaminen on tärkeää, sillä laskusujuvuus on merkittävimpiä tekijöitä, joka erottaa matematiikassa heikosti suoriutuvat tyypillisesti suoriutuvista vertaisistaan. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu esikouluiän lukujonotaitojen ennustavan myöhempää laskusujuvuutta, mutta tutkimuksia ensimmäisen luokan lukujonotaitojen yhteydestä myöhempään laskusujuvuuteen on vähän. Matematiikassa heikoimmin suoriutuvilla on todettu vakavia puutteita erityisesti lukujonotaidoissa ja näiden oppilaiden on havaittu käyttävän enemmän aikaa laskemiseen sekä tekevän enemmän virheitä kuin tyypillisesti suoriutuvien.
Tutkimuksen aineisto on osa Lasten luku- ja laskutaidon sujuvuus -hanketta (FLARE), jossa tutkittiin neljän Keski-Suomen alueen koulun oppilaita. Tähän tutkimukseen valikoitui 190 oppilasta, joiden lukujonotaitoja mitattiin ens
immäisen luokan keväällä ja laskusujuvuutta seurattiin ensimmäiseltä kolmannelle luokalle. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli hierarkkisen regressioanalyysin avulla selvittää, missä määrin ensimmäisen luokan lukujonotaidot ennustavat ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan laskusujuvuutta, kun työmuisti on kontrolloitu. Analyysi toteutettiin koko joukon lisäksi erikseen tytöille ja pojille. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli tarkastella riskiryhmään kuuluvien laskusujuvuuden kehitystä sekä verrata matemaattisten oppimisvaikeuksien riskiryhmää (lukujonotaidoissa alin 12,5 persentiili) ja heikosti suoriutuvien riskiryhmää (lukujonotaidoissa 12,5–25 persentiili) toisiinsa. Kolmantena tavoitteena oli tarkastella virheiden ja hyppyjen määriä lukujonotaidoissa sekä niiden yhteyttä laskusujuvuuden kehitykseen. Riskiryhmäksi rajattiin ensimmäisen luokan lukujonotaidoissa alimpaan 25 persentiiliin kuuluvat oppilaat. Ryhmien välisiä eroja tutkittiin U-testillä ja sukupuolten sekä virheiden tekemisen välisiä eroja ristiintaulukoinnilla ja χ2-testillä.
Lukujonotaidot lisäsivät laskusujuvuuden tason selitysosuutta ensimmäisellä luokalla 20 prosenttia, toisella 18 ja kolmannella 16 prosenttia. Sukupuolieroja tarkasteltaessa havaittiin, että pojilla lukujonotaidot ennustivat vahvemmin myöhempää laskusujuvuutta kuin tytöillä. Tulosten perusteella lukujonotaitojen tukeminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Tässä tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että pojilla visuospatiaalinen työmuisti selitti suuremman osan laskusujuvuuden vaihtelusta, kun tytöillä kielellinen työmuisti selitti suuremman osan. Sukupuolten välisiä eroja työmuistin eri osa-alueiden välillä tulisi tutkia lisää. Riskiryhmää tarkasteltaessa ei löydetty eroja matemaattisten oppimisvaikeuksien riskiryhmän ja heikosti suoriutuvien riskiryhmän laskusujuvuuden kehityksessä eivätkä virheet ja hypyt näyttäneet olevan yhteydessä laskusujuvuuden kehitykseen. Sukupuolella ei ollut merkitystä siihen, kumpaan riskiryhmän alaryhmään oppilas kuului eikä sukupuoli ollut yhteydessä laskusujuvuuden kehitykseen riskiryhmässä. Riskiryhmän havaittiin tekevän hyvin vähän virheitä lukujonotaidoissa, joten haasteet näillä oppilailla vaikuttaisivat olevan lukujonotaitojen sujuvuudessa.
...
