Paha, pahempi, muutos. Miksi muutosta vastustetaan? : kirjallisuuskatsaus ja survey-tutkimus muutosvastarinnan tekijöistä

Abstract

Organisaatiot kohtaavat koko ajan enemmän ja nopeammalla tahdilla erilaisia muutoksia, minkä myötä organisaation jäsenten erilaiset tavat suhtautua muutokseen nousevat yhä tärkeämmäksi tutkimuskohteeksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin muutosvastarintailmiötä ja vastarintaan vaikuttavia tekijöitä. Erityisen mielenkiinnon kohteena oli viestinnän merkitys vastarinnan esiintymisessä. Tutkimuksessa selvitettiin myös eroja muutosvastarintakäsityksissä alaisista vastuussa ja ei vastuussa olevien välillä sekä yleisesti kohdatun ja itse koetun vastarinnan suhteen. Lisäksi tutkimuksessa luotiin kuvaa muutosvastarintaan suhtautumisesta.

Määrällisen tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin kirjallisuuskatsaus, jolla kartoitettiin muutosvastarintatekijöitä. Toisessa vaiheessa toteutettiin survey-tutkimus, jossa kerättiin kahdesta organisaatiosta empiirinen aineisto kirjallisuuskatsauksen tulosten ja teoreettisen viitekehyksen pohjalta rakennetulla sähköisellä kyselyllä. Aineisto (N=102) analysointiin testaamalla tilastollisesti seitsemän asetettua hypoteesia ja tätä tukevalla aineiston kuvailevalla analyysillä.

Kirjallisuuskatsauksen 133 muutosvastarintatekijää luokiteltiin kuuteen ryhmään. Eniten katsauksessa löydettiin yksilötekijöitä, ja empiirisen aineiston pohjalta niillä nähtiin olevan myös eniten vaikutusta vastarintaan. Toiseksi nousivat määrän ja vaikutuksen suhteen organisaatio- ja johtamistekijät ja kolmanneksi muutokseen liittyvät tekijät. Viestintätekijöillä havaittiin olevan suurta vaikutusta muutosvastarintaan suoraan ja välillisesti osana muita tekijöitä. Lisäksi vastarintatekijöitä löydettiin ryhmään ja toimintaympäristöön liittyen.

Tietämys muutokseen suhtautumisen taustalla olevista kriittisistä tekijöistä auttaa johtajia ja esimiehiä kiinnittämään tarkempaa huomiota näihin tekijöihin muutosjohtamisessa ja -viestinnässä. Lisäksi muutokseen reagoimiseen vaikuttavien tekijöiden tiedostaminen auttaa jokaista organisaation jäsentä arvioimaan paremmin suhtautumistaan muutokseen.