Finnish comprehensive school pupils' language disposition : language shower as a means of diversifying language choices

Abstract

Kielten opiskelu on yksipuolistunut Suomessa viime vuosina. Englannilla on vahva asema lähes pakollisena ensimmäisenä kielenä, kun taas vapaaehtoisten kielten opiskelu on vähentynyt. Kehityksen suuntaa on koetettu kääntää erilaisilla projekteilla ja esimerkiksi kielisuihkuttamalla oppilaita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten koululaiset suhtautuvat englannin, saksan, ranskan ja venäjän kieliin sekä voisiko kielisuihkutukseen osallistuminen antaa oppilaille parempia valmiuksia valita muitakin kieliä englannin lisäksi. Motivaatio on yksi tärkeimmistä kielivalintaan vaikuttavista tekijöistä, joten tutkimus hyödynsi motivaatiotutkimuksen perinteitä ja metodeja.

Tutkimusote oli määrällinen ja aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Lopulliseen aineistoon kuuluivat vastaukset 239 oppilaalta, joista 103 oli osallistunut ranskan kielisuihkutukseen. Vertailuryhmässä oli 136 oppilasta. Oppilaat olivat aineistonkeruun aikaan viides-, kuudes- ja seitsemäsluokkalaisia. Analyysissä pyrittiin paitsi kuvaamaan oppilaiden suhtautumista kyselyn kieliin, myös etsimään eroja kielisuihkutettujen ja muiden oppilaiden välillä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että oppilaat olivat enimmäkseen hyvin motivoituneita opiskelemaan englantia. Englanti sai kaikilla asteikoilla korkeimmat pisteet, oppilaat olivat valmiita näkemään eniten vaivaa sen oppimiseksi ja se oli myös selvästi suosituin kielivalinta. Saksa ja ranska arvioitiin varsin neutraalisti, mutta asenteet venäjää kohtaan olivat melko negatiivisia. Kielisuihkutukseen osallistuneet oppilaat suhtautuivat merkittävästi positiivisemmin ranskaa ja osittain myös saksaa kohtaan kuin vertailuryhmä. Nämä oppilaat myös ilmaisivat useammin haluavansa oppia ranskaa. Tyttöjen suhtautuminen kieliä ja niiden opiskelua kohtaan oli selvästi myönteisempi kuin poikien. Englanti, saksa, ranska ja ruotsi olivat ne kielet, joita oppilaat useimmiten haluaisivat oppia. Englannin valinnan motiivit olivat enimmäkseen instrumentaalisia, kun taas muun kielen valinnan yleisin syy oli positiivinen asenne ja kiinnostus kieltä kohtaan. Muutenkin englannin opiskelumotivaatiossa painottui instrumentaalinen orientaatio. Tulosten perusteella kielisuihkutukseen osallistuminen parantaa oppilaiden suhtautumista ainakin suihkutettavaa kieltä kohtaan. Englannin asemaan suosituimpana kielellä sillä ei ole vaikutusta. Lisätutkimusta tarvitaan siitä, monipuolistaako kielisuihkutus lopulta myös kielivalintoja.