dc.contributor.author | Mertanen, Mikko | |
dc.date.accessioned | 2011-06-09T10:24:45Z | |
dc.date.available | 2011-06-09T10:24:45Z | |
dc.date.issued | 2011 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/27130 | |
dc.description.abstract | Jokainen muusikko, olipa hän sitten säveltäjä, keikkamuusikko tai musiikinopettaja, joutuvat työstämään musiikillista
identiteettiään sekä musiikillista minäkäsitystään enemmän kuin keskiverto musiikinkuluttaja. Yhden jaottelun mukaan
musiikillinen identiteetti voidaan jakaa kahteen eri osaan: identiteettiin musiikissa sekä musiikkiin identiteetissä. Samoin
myös musiikillinen minäkuva on äärimmäisen tärkeä - se voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Jopa muusikolla voi olla
negatiivinen musiikillinen minäkuva, mikä vaikeuttaa hänen elämäänsä ja ammattista suoriutumista huomattavasti.!
!
Identiteettiin ja sen muodostumiseen liittyvät vahvasti myös erilaiset teoriat. Käsittelen tutkimuksessani kolmea erilaista
identiteetin muodostumisteoriaa. Niitä ovat Piaget´in identiteettiteoria, elämänkaaripsykologia sekä kehityspsykologian
näkökulma. Näistä kenties mielenkiintoisimman näkökulman tarjoaa elämänkaaripsykologia, johon voidaan sijoittaa hyvin
musiikillisen kehityksen ja identiteetin muodostamisen problematiikka. Tämä tulee esiin hyvin esimerkiksi
musiikkikasvattajaopiskelijoiden keskuudessa: kuinka he saattavat kamppailla esiintyvän muusikon identiteetin
riittämättömyyden kanssa, ja toisaalta heille ei ole vielä kehittynyt musiikinopettajan identiteettiä. !
!
Kulttuuri, jossa elämme, on nostanut esiintyvän muusikon statuksen yli muiden. Tämä johtaa juurensa 1800-luvulle
romantiikan kauteen, jolloin itseilmaisu ja säveltäjän tai esiintyjän oma tulkinta sekä sisäinen maailma alkoi tulla yhä
enemmän esille. Siitä eteenpän on ympäröivä kulttuuri ruokkinut tätä jakoa: esittäjät ja kuluttajat. Itse asiassa muusikkous on
hieman kapeasti ymmärretty kulttuurissamme. Muusikkoudesta voidaan erottaa kahdeksan eri ilmentymää, kuten
esimerkiksi esiintyvä muusikko, kapellimestari tai kriitikko. Samoin muusikkouden kehittyminen ja vahvistuminen on pitkä
prosessi, jossa eri musiikillisen tietämisen alueet kehittyvät.!
!
Musiikinopettajuuden ja esiintyvän muusikon musiikillisen identiteetin yhteensovittaminen on oma haasteensa. Eräästä
tutkimuksesta käy ilmi, että musiikinopettajaopiskelijat näkevät itsensä huomattavasti mieluummin esiintyvinä muusikkoina
kuin musiikinopettajina. Tähän yksi selitys on se, että yksinkertaisesti musiikkikasvattajien opettajan identiteetti ei ole
ehtinyt kehittyä, sillä se vaatii työkokemusta ja aikaa.! | en |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | muusikko | |
dc.subject.other | muusikkous | |
dc.subject.other | musiikillinen identiteetti | |
dc.subject.other | musiikillinen minäkäsitys | |
dc.subject.other | opettajuus | |
dc.title | Muusikkouden tarkastelua identiteetin, minäkäsityksen sekä opettajuuden pohjalta | |
dc.type | bachelor thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-2011060910968 | |
dc.type.dcmitype | Text | en |
dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
dc.type.ontasot | Kandidaatintutkielma | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Music, Art and Culture Studies | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Music Education | en |
dc.contributor.oppiaine | Musiikkikasvatus | fi |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | en |
dc.type.publication | bachelorThesis | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |