Kilpailun luomat jännitteet ja siirtymät ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman kehittämistyössä

Abstract

pienenemiset johtavat korkeakoulutuspaikkojen supistamiseen. Kilpailu opiskelijoista kiristyy ja pakottaa ammattikorkeakoulut kehittämään opetustaan. Ammattikorkeakoululaki edellyttää opettajia verkostoitumaan erityisesti työelämän mutta myös muiden toimijoiden kanssa. Artikkelissa esiteltävässä yläkoulun, ammattikorkeakoulun ja yliopiston oppimisverkostohankkeessa tavoitteena on ollut kehittää työelämä- ja käytäntölähtöinen ”Osallistavan mentoroinnin” opintokokonaisuus sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Tutkimus on toteutettu toiminnan teorian ja ekspansiivisen oppimisen viitekehyksessä. Se on osa valtakunnallista joustavan perusopetuksen hanketta, jossa tavoitteena on ollut koulupudokkuuden ennaltaehkäisy. Oppimisverkostohankkeen käynnistymisvaiheessa avainrooli on ollut ns. rajanylittäjäyksilöillä, jotka ovat sitoutuneet teoriaa ja empiriaa yhdistelevien toimintamallien ja -välineiden yhteiskehittelyyn. Ammattikorkeakoulun sisäiset jännitteet, esimerkiksi hallinnollisten ja opetuksellisten käytänteiden yhteismitattomuus, hidastivat alkuvaiheessa verkostoyhteistyön kehittymistä ja opiskelijoiden projektiopintoihin osallistumista. Eri organisaatioiden rajanylittäjäyksilöistä koostuvien ydinryhmien neuvottelut synnyttivät yhteisen kielen löydyttyä kehityksellisiä siirtymiä. Näitä olivat hankkeen laajeneminen, uuden koulusosionomin viran perustaminen yläkouluun ja projektiopintojen kehittely osana sosionomi (AMK) ja terveysalan (AMK) vapaaehtoisia opintoja.