Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kokemuksia henkilökohtaisesta opintojen ohjauksesta
Tutkimuksessa kuvataan Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ko-kemuksia henkilökohtaisesta opintojen ohjauksesta. Aineisto koostuu 23:n syksyllä 2003 aloittaneen opiskelijan kirjoitelmista, joissa käsiteltiin opiskeluaikaisia hopsauskokemuksia. Tutkimuksen lähestymistapa on fenomenologinen. Aineiston analyysi tehtiin Giorgin fenomenologisen psykologian viisivaiheisen analyysime-netelmän mukaan.
Analyysin perusteella opiskelijat sijoittuivat kolmeen ryhmään sen mukaan, mikä oli kirjoittajan syy osallistua tutkimukseen. Ensimmäisen ryhmän hopsausko-kemukset olivat olleet merkittäviä, mutta eivät myönteisiä. Heidän hopsaava lehto-rinsa oli vaihtunut usein, henkilökemiat olivat toimimattomat tai opiskelijalla oli sairauden takia lisääntynyt ohjauksen tarve, joka ei kuitenkaan toteutunut. Kirjoittajilla oli vahva tarve kertoa kokemuksistaan. Toiseksi ryhmäksi hahmottuivat tunnolliset tutkimukseen osallistujat. Heille hopsaus ei ollut kokemuksena erityisen merkittävä, mutta he kuitenkin halusivat osallistua tutkimukseen lyhyellä kirjoitelmalla. Kolmannen ryhmän kirjoittajille hopsaus oli ollut hyvin merkittävä ja myönteinen kokemus. Osallistumisellaan tutkimukseen he halusivat kiittää hopsaajaansa ja Humakia.
Humakin hopsauspalvelut koettiin hyviksi, vaikkakaan Humakin pedagoginen tavoite kokonaisvaltaisesta ohjauksesta ei aina täyttynyt. Vastaajat kokivat hopsauksen palvelevan opiskelijan valmistumista tavoiteajassa rajatun hopsin kaltaisesti. Avoimeen hopsaukseen kuuluva prosessimaisuus ei näkynyt vastaajien kokemuksissa. Kampuksien sekä hopsaavien lehtoreiden kesken oli eroja ohjauksen työtavoissa, käytännöissä ja eettisyydessä. Työelämään siirtymiseen tai työllistymiseen vastaajat eivät kokeneet saaneensa hopsauksesta apua. Osa vastaajista koki saaneensa tukea henkilökohtaiseen kasvuunsa. Asiantuntijuuden kehittymisessä hopsauksesta oli apua silloin, kun hopsaava lehtori ohjasi myös hopsattavan opinnäytetyön tai merkittävän opintokokonaisuuden. Ryhmähopsaus ohjauksen muotona antoi mahdollisuuden tiedottamiseen ja ryhmäkeskusteluihin. Vertaistutorointi koettiin merkittäväksi yhteishengen luomisessa. Ohjaajan persoona ja työhön sitoutuminen koettiin tärkeiksi kaikissa kirjoitelmissa.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29525]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Ohjausalan koulutus Suomessa : selvitys koulutusten rakenteista ja sisällöistä
Kasurinen, Helena; Vuorinen, Raimo; Kettunen, Jaana; Ruusuvirta-Uuksulainen, Outi; Kukkaneva, Eelis (Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, 2024)Tässä julkaisussa kuvataan ohjausalan suomen- ja ruotsinkielisten koulutusten rakenteita ja sisältöjä Suomessa vuosina 2020–2023 sekä tarkastellaan koulutusrakenteiden toimivuutta ja kehittämistarpeita. Selvitys pohjautuu ... -
Ylipisto-opintojen merkityksellistyminen vertaisohjauksessa
Huhtaniemi, Aleksi (2018)Huhtaniemi, Aleksi. 2018. Yliopisto-opintojen merkityksellistyminen vertaisohjauksessa. Erityispedagogiikan pro gradu –tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli luoda ... -
Muutoksista mahdollisuuksiin : ohjauksen uutta identiteettia etsimässä
Nissilä, Pia; Varis, Eija; Parkkinen, Juha; Puukari, Sakari; Lairio, Marjatta; Puukari, Sauli (Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, 2001) -
Fysioterapeuttiopiskelijoiden kokemuksia fysioterapeutin tutkintokoulutuksesta : kyselytutkimus koetusta osaamisesta, ohjauksesta ja inhimillisestä kohtelusta
Porkka-Toivonen, Kaisa (2022)Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää fysioterapeuttiopiskelijoiden kokemuksia koulutuksen tuottamasta koetusta osaamisesta suhteessa työelämän tarpeisiin sekä fysioterapeuttikoulutuksen aikaisesta ohjauksesta ... -
"Enemmän kuin pelkkä projekti" : Supporting Immigrants in Higher Education in Finland : SIMHE-UniPID -pilottihankkeen yhteenveto
Häkkinen, Marita; Käyhkö, Katinka; Bogdanoff, Minna (The Finnish University Partenership for International Development (UniPID), University of Jyväskylä, 2017)