Kiireavusta innovatiivisten tietoyhteisöjen vahvistamiseen : ammattikorkeakoulujen työelämäkumppanit ja yhteistyö harjoittelujen järjestämiseksi
Published in
Tutkimusselosteita / Koulutuksen tutkimuslaitosDate
2007Globalisaatio ja tietoyhteiskuntakehitys ovat 2000-luvulla haastaneet koulutusjärjestelmän
uudistamiseen ja alueellisten talouksien vahvistamiseen. Ammattikorkeakoulujen odotetaan
palvelevan erityisesti alueellisen elinkeinoelämän kehittämistä. Kansallisvaltioiden
tasolla tietoyhteiskuntakehitystä on pyritty tukemaan vahvistamalla innovaatiojärjestelmiä.
Suomalaisen innovaatiojärjestelmän visioiden mukaan ammattikorkeakoulujen tulisi
toimia innovaatiojärjestelmässä erityisesti uuden tiedon soveltajina ja levittäjinä yhteistyössä
yliopistojen ja yritysten kanssa. Korkeakoulutuksen duaalijärjestelmässä ammattikorkeakoulujen
odotetaan toimivan yliopistoihin nähden työelämäläheisempänä pilarina.
Ammattikorkeakoulut voidaan nähdä alueellisten asiantuntijaverkostojen solmukohtina.
Innovaatiojärjestelmän vaatimukset edellyttävät niiden toimivan innovatiivisten tietoyhteisöjen
tapaan.
Opiskelijoiden harjoittelut muodostavat yhden keskeisen osan ammattikorkeakoulujen
työelämäyhteistyötä. Ne tarjoavat tilaisuuden työelämän noviisien ja kokeneiden asiantuntijoiden
vuorovaikutukselle. Tutkimuksessa tarkastellaan ammattikorkeakoulujen harjoitteluja työelämäkumppaneiden ja opiskelijoiden näkökulmasta: miten opiskelijoita
ohjanneet työelämäkumppanit ja opiskelijat arvioivat työelämän ja ammattikorkeakoulujen
yhteistyön toteutuneen harjoitteluja järjestettäessä. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata
työpaikkoja sosio-kulttuurisina oppimisympäristöinä ja työpaikkojen kokemuksia ja
näkemyksiä niiden kumppanuudesta ammattikorkeakoulujen kanssa. Tutkimuksessa selvitetään
työpaikoilla opiskelijoiden ohjauksesta vastanneilta kerätyn postikyselyaineiston
(n = 269) avulla: millaisia kokemuksia työnantajilla on harjoitteluihin liittyvästä yhteistyöstä
ammattikorkeakoulujen kanssa, miten he hahmottavat oman roolinsa harjoittelujen
ohjauksessa, millä harjoittelujen ohjausmallilla yhteistyössä ollaan mukana, mitä työelämäkumppanit
pitävät yhteistyön kehittämisen vahvuuksina ja tarpeina omassa ja ammattikorkeakoulujen
toiminnassa, millaista yhteistyötä he pitävät tärkeänä sekä miten yrityksessä
arvostetaan henkilöstön- ja muuta kehittämistyötä – kuinka tärkeänä innovatiivisuus
nähdään.
Tutkimuksen opiskelijoita koskevan osuuden tarkoituksena on kuvata ja vertailla, miten
merkityksellisenä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat pitävät harjoitteluja
omalle ammatilliselle kehittymiselleen, sekä miten he arvioivat oppilaitoksen ja työpaikan
harjoittelujen ohjausta. Korkea-asteen kahdelta väylältä valmistuneiden vertailu mahdollistaa
sen tarkastelun, miten työelämäsuuntautumisen painottuminen ammattikorkeakoulujen
tehtävässä toteutuu erityisesti työelämään suuntautuneella jaksolla, kuten harjoitteluissa,
käytännössä – näyttäytyvätkö ammattikorkeakoulut opiskelija-arvioissa yliopistoja
työelämäläheisempinä. Opiskelija-aineisto (n = 2154) on kerätty Koulutuksen tutkimuslaitoksen
korkeakoulusta valmistuneiden työelämävalmiuksia arvioivan kyselyn osana
(Vuorinen & Valkonen 2007).
Työpaikkaohjaajakyselyn mukaan työelämän odotukset ammattikorkeakoulujen aktiivisuudesta
harjoittelujen järjestämisessä, suunnittelussa ja ohjauksessa olivat korkeat.
Ammattikorkeakouluilta toivottiin aktiivisempaa tiedottamista harjoittelujen järjestelyistä.
Harjoittelujen tavoitteellisuutta pidettiin tärkeänä, mutta ammattikorkeakoulujen toiminnan
arviointia eri harjoittelujen osa-alueilla pidettiin vaikeana. Harjoittelunohjauksen
systemaattinen suunnittelu oli työpaikkaohjaajien arvion mukaan harvinaisempaa kuin
informaali keskustelu tai ohjaajien koulutus tehtäväänsä. Konnektiivisen mallin mukaista,
osaamistaan ja työtään jatkuvasti kehittäväksi asiantuntijaksi tähtäävää mallia, arvostettiin
muiden työharjoittelumallien, kuten perinteisen työharjoittelumallin ja työprosessimallin
ohessa. Näkemys harjoittelijan merkityksestä työyhteisölle erotteli työelämäkumppanit
neljään ryhmään: työvoimanäkökulman korostajat, yhteiskehittäjät, monitavoitteiset
ja oman työnsä kehittäjät. Nämä ryhmät painottuivat eri tavoin harjoittelijoista saamaansa
hyötyä koskevissa arvioissa sekä kooltaan, sektoriltaan, alaltaan, harjoittelujen tavoitteellisuuden
ja erilaisten kehittämistoimien arvostamisessa. Työpaikkojen periaatteessa myönteinen
suhtautuminen innovaatiojärjestelmän tavoitteisiin ja kehittämiseen näyttäytyi tuloksissa jossain määrin ristiriitaisena: kehittämistoimenpiteisiin suhtauduttiin myönteisesti,
mutta myönteisyys ei näyttänyt konkretisoituvan suunnitelmalliseksi ja yksilöidyksi
henkilöstönkehittämiseksi. Työelämäkumppanit pitivät harjoitteluihin ja opinnäytetöihin
liittyvän yhteistyön kehittämistä tärkeänä myös tulevaisuudessa.
Valmistuneiden tradenomien ja kauppatieteiden maisterien sekä AMK- ja diplomi-insinöörien
arvioiden mukaan harjoittelujen ja opintojen välistä yhteyttä voisi edelleen vahvistaa.
Valmistuneet pitivät harjoittelujen yhteyttä omien ammatillisten taitojen kehittymiseen
ja työllistymiseen myönteisenä. Vaikka molempien ryhmien opiskelijat arvioivat
harjoittelunohjauksen sujuneen kokonaisuutena myönteisesti, ohjauksen ei katsottu tukevan
riittävästi oman ammatillisen kehityksen haasteiden tunnistamista, itsearviointitaitojen
kehittymistä ja ammattitaidon syventämistä.
Harjoittelujen kehittämisen tulevaisuuden haasteita ovat työelämäyhteistyön pitkäjänteisyys,
alakohtaisen harjoittelunkehittämisen syventäminen sekä opiskelijoiden ja työelämäkumppaneiden
harjoittelukokemuksia koskevan palautejärjestelmän vahvistaminen.
...
Publisher
Koulutuksen tutkimuslaitosISBN
978-951-39-2983-1ISSN Search the Publication Forum
1456-5153Keywords
yrkeshögskolor universitet arbetsliv arbetsgivare studerande samarbete innovationer arbetspraktik personal utveckling ammattikorkeakoulut yliopistot työelämä työnantajat työpaikkaohjaajat opiskelijat harjoittelu työharjoittelu yhteistyö innovaatiot henkilöstö kehittäminen innovatiivisuus elinkeinoelämä asiantuntijat verkostot
Metadata
Show full item recordCollections
- Tutkimusselosteita [38]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Ammattikorkeakoulu ja työelämä : keskipohjalaisen työelämän näkemyksiä Kokkolan ammattikorkeakoulusta
Heikkilä, Eija-Mari (Jyväskylän yliopisto, Chydenius-instituutti, 1996)Lukuvuosi 1995-1996 oli Kokkolan ammattikorkeakoulun neljäs kokeiluvuosi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tukea oppilaitoksessa tehtävää kehittämistyötä tuottamalla tietoa siitä, miten keskipohjalaisissa yrityksissä ... -
Sustainable innovation : a new age of innovation and Finland's innovation policy
Hautamäki, Antti (Sitra, 2010) -
Innovatiivisen oppimisyhteisön profiili : ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen koulutusalan näkökulmasta tarkasteltuna
Hokkanen, Simo (Jyväskylän yliopisto, 2001)In Finland, polytechnics were formed during the 1990s by merging educational institutes of college level and higher vocational level. Currently, over 100 000 undergraduate students study in polytechnics. The main ... -
Osaamista rakentamassa : ammattikorkeakoulut harjoittelujen ja työelämäyhteistyön kehittäjinä
Virolainen, Maarit (KOulutuksen tutkimuslaistos, Jyväskylän yliopisto, 2006)Ammattikorkeakoulujen työharjoittelut ovat yksi ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyön kenttä. Ne muodostavat merkittävän osan opiskelijoiden opetussuunnitelmasta. Opiskelijoiden opintoihin kuuluvien työelämäjaksojen ... -
Innovaatioekosysteemit ja ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyö : työelämän edustajien näkökulma
Partanen, Veera (2020)Tutkimuksessa tarkastellaan ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyötä osana innovaatioekosysteemien toimintaa, jossa opiskelijoiden suorittamat harjoittelut, opinnäytetyöt ja projektityöt luovat ekosysteemissä yhden ...