Perehdytys Suomen ympäristökeskuksessa
Authors
Date
2024Access restrictions
The author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation).
Tutkielman tarkoituksena oli kuvata perehdytystä työssä oppimisen muotona ja selvittää
asiantuntijatehtävissä työskentelevien uusien työntekijöiden kokemuksia perehdytyksestä.
Tarkoituksena oli myös selvittää tutkittavilta kohdeorganisaatiossa toteutetun
perehdytyksen kehittämiskohteita.
Tutkimuskohteina olivat Suomen ympäristökeskuksessa korkeintaan noin puoli
vuotta työskennelleet tutkijat ja asiantuntijat. Tutkimus toteutettiin laadullisena
tutkimuksena; aineisto kerättiin 12 teemahaastattelulla ja sen käsittelyssä käytettiin
temaattista analyysia.
Tutkimustulosten perusteella laadukas perehdytys edellyttää perehdyttäjiltä
prosessiin sitoutumista ja sen yksilöllistä toteutusta. Onnistuneen perehdytyksen
keskeisinä tekijöinä on perehdyttäjien perehdytysosaaminen ja arvostava suhtautuminen
sekä perehdytykseen että uuteen työntekijään. Heikosti toteutettu substanssiperehdytys
voi aikaansaada tulokkaalle negatiivisia, kuten turhautumisen tunteita ja ohuesti
toteutettu työyhteisöön perehdytys ulkopuolisuuden tunteita. Suurimpia haasteita on
hyvin toteutetun perehdytyksen edellyttämä ajallinen resurssi, uusien työntekijöiden
yksilölliset osaamis- ja oppimistarpeet sekä puutteellinen perehdytyksen seuranta. Myös
uusien työntekijöiden itseohjautuvuuden asteessa ilmenevät erot vaikuttavat
perehdytyksen toteutukseen. Osa toimii itseohjautuvasti pakon edessä jäätyään vaille
kaipaamaansa perehdytystä ja osalle se on luontevaa tapa toimia. Tulokkaat toivovat
perehdytyksen alussa läsnä perehdytyksenä, vaikka arvostavatkin etätyöskentelyä.
Käytännön toimenpidesuosituksina perehdytyksen kehittämiseen ehdotetaan
tulokkaiden aiemman osaamisen tietoisempaa huomioimista, monipuolisten
perehdytyskeinojen käyttöä sekä jaksottamista ja joustoja. Perehdytysvastuun jakamista
suositellaan useammalle perehdyttäjälle. Lisäksi ehdotetaan säännöllisiä tilannekatsauksia
esihenkilön ja tulokkaan kesken sekä säännöllisempää seuranta- ja palautemenettelyä.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29755]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Tulokkaasta tuottavaksi asiantuntijaksi : perehdyttäminen kehittämisen välineenä eräissä suomalaisissa tietoalan yrityksissä
Ketola, Hannu U. (Jyväskylän yliopisto, 2010) -
”Päivittäinen oppiminen on oikeestaan hyvää työyhteisöä ja hyvää keskinäistä vuorovaikutusta työntekijöitten kanssa.” : sairaanhoitajat työssä oppimassa
Hakala, Anne-Mari (2024)Työssä oppiminen on tärkeää uusien asioiden omaksumisessa ja osaamisen ylläpitämisestä nykyisessä työelämässä, sillä työn sisällöt ja tekemisen muodot muuttuvat jatkuvasti. Etenkin terveydenhoitoala on ollut viimeisten ... -
Exploring the practice of human resource development as a field of professional expertise
Hytönen, Tuija (Jyväskylän yliopisto, 2002)The study examined the practice of human resource development (HRD) as a field of professional expertise in Finland from the point of view of a group of practising HR developers. The report is based on six articles published ... -
Teknologian hyödyntäminen perehdytyksessä : case: Osuuskauppa Keskimaa ja Workplace by Facebook
Koivistoinen, Eetu (2021)Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa henkilöstön perehdyttämisestä, henkilöstökoulutuksen laadusta sekä perehdytyksen merkityksestä laajemmissa kokonaisuuksissa. Erityishuomio tutkimuksessa on teknologian hyödyntämisessä ... -
Experience and shared practice : design engineers' learning at work
Collin, Kaija (University of Jyväskylä, 2005)Kaija Collin tarkastelee, miten ja mitä suunnittelu- ja kehitysinsinöörit oppivat työssään. Millaisia käsityksiä suunnittelijoilla on työstään ja siinä oppimisestaan, millainen rooli aikaisemmilla työkokemuksilla on heidän ...