Sote-rahoitusmallien vertailu ja kehittäminen
Neittaanmäki, P., Akimov, K., Akimova, V. (2024). Sote-rahoitusmallien vertailu ja kehittäminen. Informaatiotiedekunnan julkaisuja.110. Jyväskylän yliopisto. URN: URN:ISBN:978-952-86-0391-7
Julkaistu sarjassa
Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisujaPäivämäärä
2024Tekijänoikeudet
© 2024 Jyväskylän yliopisto
Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2023 sosiaali- ja terveydenhuollon kuluja Manner-Suomen hyvinvointialueilla
ja Helsingin kaupungissa.
Vuonna 2024 hyvinvointialueet raportoivat palveluluokkakohtaiset sote-taloustietonsa ensimmäistä kertaa.
Uudistus oli merkittävä, sillä sote-talous- ja toimintatiedon yhdistely mahdollisti koko sote-palvelujärjestelmän
kustannusvaikuttavuuden tarkastelun hyvinvointialueittain. Uudistettu sote-järjestelmä mahdollistaa tarkan kulujen
analysoinnin ja rahoituksen kohdentamisen hyvinvointialueittain muuttuvia tarpeita vastaavasti.
Raportissa suhteutetaan yli 90 % valtakunnallisista sote-kuluista asiakastietoihin, mikä tekee kulutiedoista
vertailukelpoisia. Asiakkuuskohtaisesta näkökulmasta tarkastellaan seuraavien sote-toimialojen kuluja: erikoissairaanhoito,
perusterveydenhuollon avohoito, perustason vuodeosastohoito, suun terveydenhuolto,
iäkkäiden sosiaalipalvelut, vammaisten sosiaalipalvelut ja lastensuojelu. Tarkastelu osoittaa suuren vaihtelun
sote-palveluntuoton hinnoissa: esimerkiksi halvimmat ja kalleimmat iäkkäiden sosiaalipalvelut poikkesivat
Manner-Suomen keskitasosta yli 30 %.
Analysoimme vuonna 2023 käytössä olleen asukasluku- ja tarvepainotteisen rahoitusmallin kattavuutta hyvinvointialuekohtaisesta
näkökulmasta. Analyysia varten hyvinvointialuekohtaiset asiakkuustiedot on muunnettu
rahoitustarvearvioiksi painottamalla asiakkuudet niiden Manner-Suomen keskikuluillaan. Analyysi osoittaa,
että vuonna 2023 käytössä ollut rahoitusmalli haastelisäyksittäin kattoi hyvinvointialueiden rahoitustarpeista
75,39–98,15 %.
Tehtäessä vuoden 2026 rahoituslaskelmaa on käytössä hyvinvointialueuudistuksen ansiosta järjestelmällistettyä
tietoa kuluista vuosilta 2023 ja 2024. Lisäksi Kanta-palvelussa olevan sote-tiedon pohjalta voidaan
tekoälyä hyödyntävillä ennustemalleilla arvioida hyvinvointialuekohtaiset sote-rahoitustarpeet sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tämä mahdollistaa tarkemman hyvinvointialuekohtaisen kuluennusteen.
...
Julkaisija
Jyväskylän yliopistoISBN
978-952-86-0391-7ISSN Hae Julkaisufoorumista
2323-5004Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
SOTE-toimintojen tehostaminen IT:n avulla : kehittämispotentiaali ja toimenpideohjelma
Neittaanmäki, Pekka; Kaasalainen, Karoliina (Jyväskylän yliopisto, 2018) -
Hyvinvointialueiden edellytykset hyödyntää kustannusvaikuttavuustietoa resurssien allokoinnissa
Huolman, Sini (2023)Tässä tutkielmassa arvioidaan miten hyvinvointialueet ovat allokoineet sosiaali- ja terveyspalvelujen resurssejaan ensimmäiselle toimintavuodelle ja millaiset edellytykset niillä on hyödyntää kustannusvaikuttavuustietoa ... -
Työterveyshuolto ja julkisten terveydenhuollon palveluiden rahoitus : alueellinen näkökulma
Eräjärvi, Anni-Mari (2024)Sosiaali- ja terveyspalveluilla on merkittävä rooli suomalaisessa hyvinvointijärjestelmässä. Tämä perustuu siihen, että julkisella vallalla on perustuslain mukaan velvollisuus edistää kansalaisten hyvinvointia, terveyttä, ... -
Sotsiaal- ja tervishoiuteenuste reformiga läks sotsiaaltöö Soomes heaolupiirkondadesse
Kivipelto, Minna (Tervise arengu instituut, 2024)Poolteist aastat tagasi ellu viidud reformi eesmärgiks seati ühtlustada teenuste kättesaadavust ning vähendada tervise ja heaolu ebavõrdsust. Et seda saavutada, otsitakse viise, kuidas muuta ka sotsiaaltöö teenused ... -
KSSHP:n asiakaspotilastietojärjestelmähankkeen hankintaprosessin vaiheet 2018-21
Neittaanmäki, Pekka (2021)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.