Vaikuttavuuden mittaaminen Lapset-SIB-hankkeessa kunnan ja palveluntarjoajan näkökulmista

Abstract

Tulosperusteinen rahoitussopimus (SIB) on vaikuttavuusinvestoimisen instrumentti, jonka avulla sijoittajat rahoittavat tiettyä julkisen sektorin hanketta sijoittamalla varoja SIB-rahastoon. Rahaston tavoitteena on tarjota ratkaisu valittuun sosiaaliseen ongelmaan interventioiden avulla. Rahoitettavalle hankkeelle asetetaan tulostavoitteet ja rahasto maksaa sijoitetulle pääomalle tuottoa, mikäli hankkeelle asetetut tavoitteet toteutuvat. Tämän pro gradun tavoitteena oli syventää ymmärrystä vaikuttavuuden mittaamisprosessista sekä siitä, millaisia vaikuttavuuden mittareita Lapset-SIB-hankkeessa käytetään. Tutkimuksessa keskityttiin kunnan ja palveluntarjoajan näkökulmiin. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin ja aineistona käytettiin kuutta puolistrukturoitua teemahaastattelua, joissa oli mukana yhteensä kahdeksan haastateltavaa kolmelta hankkeen tasolta: kunnista, palveluntarjoajilta ja Lastensuojelun Keskusliitolta. Tulosten perusteella vaikuttavuuden mittaamisprosessi on monivaiheinen. Prosessi alkaa kunnan tarveanalyysistä ja päättyy vaikuttavuuden seurantaan ja raportointiin rahastolle. Kustannus- ja hyvinvointivaikuttavuutta seurataan Lapset-SIB-hankkeessa kolmella eri tasolla: ohjausryhmässä, koordinaatioryhmässä ja ydinryhmässä. Vaikuttavuuden mittaaminen jakautuu Lapset-SIB-hankkeessa kustannus- ja hyvinvointivaikuttavuuden mittaamiseen. Kunnat keskittyvät tutkimushavaintojen perusteella kustannusvaikuttavuuden mittaamiseen määrällisin mittarein, kun taas palveluntarjoajat mittaavat laadullisilla mittareilla hankkeen hyvinvointivaikuttavuutta. Kustannusvaikuttavuuden mittarit ovat määrällisiä tulosmittareita, joiden perusteella arvioidaan julkisen sektorin kustannuksia, joita hankkeen avulla pyritään pienentämään. Kustannusvaikuttavuuden mittarit ovat esimerkiksi kalliiden, korjaavien palveluiden käyttökustannuksia. Hyvinvointivaikuttavuuden mittarit ovat prosessi- ja toiminnanohjausmittareita, esimerkiksi lapsikohtaista seurantaa. Mittareita hyödyntämällä pyritään tuomaan toiminnan vaikuttavuus näkyväksi muille sidosryhmille.