Hyvinvointialueiden edellytykset hyödyntää kustannusvaikuttavuustietoa resurssien allokoinnissa

Abstract

Tässä tutkielmassa arvioidaan miten hyvinvointialueet ovat allokoineet sosiaali- ja terveyspalvelujen resurssejaan ensimmäiselle toimintavuodelle ja millaiset edellytykset niillä on hyödyntää kustannusvaikuttavuustietoa allokointipäätösten pohjana. Tutkimuksen kohteena ovat Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen hyvinvointialueet. Tutkimus tehtiin Valtiovarainministeriön kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskuksen toimeksiannosta.

Tutkimus sisältää sosiaali- ja terveyspalvelujen instituutioita, resurssien allokointia ja vaikuttavuutta koskevan kirjallisuuskatsauksen sekä rekisteriaineistosta, talousarviodokumenteista ja johdon haastattelusta syntyneen empiirisen aineiston laadullisen ja määrällisen analyysin. Tulosten mukaan tutkimuksen kohteena olleilla hyvinvointialueilla ei niiden ensimmäisenä toimintavuonna ollut edellytyksiä hyödyntää lähtöorganisaatioiden tai oman organisaation kustannusvaikuttavuustietoa resurssien allokointia koskevassa päätöksenteossa. Toteutuneita allokointipäätöksiä ohjasi pääasiassa historiatieto ja poliittinen näkemys. Kustannusvaikuttavuustiedon hyödyntämistä estivät puutteet sekä talousraportoinnissa että vaikuttavuuden johtamisessa.

Hyvinvointialueille suositellaan monipuolisesti eri menetelmiä hyödyntävän, läpinäkyvän ja systemaattisen resurssien allokointiprosessin käyttöönottamista. Lisäksi valtakunnallista hyvinvointialueiden raportointia ja ohjausta on syytä kehittää kustannusvaikuttavuustiedon laadun ja saatavuuden parantamiseksi sekä sen systemaattisen hyödyntämisen edistämiseksi. Jatkossa hyvinvointialueiden talouden ja vaikuttavuuden johtamisen sekä resurssien allokointiin liittyvän päätöksenteon kehittymistä on syytä seurata sekä osana ohjaustyötä että akateemisen tutkimuksen keinoin.