Expanding the conceptualisation of writing : a paradigm shift in teaching written communication at a Finnish university

Abstract

This article focuses on the changes in the teaching of written communication in Finnish at the Centre for Multilingual Academic Communication at the University of Jyväskylä between 2010 and 2020. In 2013 to 2014, the team of written communication teachers conducted a comprehensive reassessment of its pedagogical goals and content, referred to as learning pathway work. We report on a study which compared the 2010 and 2020 curricula before and after the development work, and examine the underlying approach to scientific writing and writing pedagogy. We drew on Ivanič’s (2004) framework, which presents six discourses of writing and learning to write based on different conceptualisations of literacy. These, in turn, are reflected in the beliefs, values, and practices related to writing and writing pedagogy. Our findings show that the development work resulted in major changes in the curricula, particularly in the way writing is conceptualised. The revised curriculum reflects a broader understanding of writing, with greater emphasis on the mental processes involved and the sociocultural context in which writing takes place. We also discuss the importance of uncovering the implicit (language) ideologies that underpin our writing pedagogies. We emphasise that engaging in open and critical discussions on individual beliefs and values regarding languages and learning to write support collaboration among those involved in developing language and communication studies at the university.

Tarkastelemme tässä luvussa suomenkielisen kirjoitusviestinnän opetuksen muutosta Jyväskylän yliopiston Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksessa aikavälillä 2010–2020. Vuosina 2013–2014 kirjoitusviestinnän opettajatiimi arvioi ja jäsensi tieteellisen kirjoittamisen opetuksen tavoitteita ja sisältöjä. Tästä pedagogisesta kehittämistyöstä käytämme nimitystä opintopolkutyöskentely. Vertaamme vuosien 2010 ja 2020 opetussuunnitelmia, ennen ja jälkeen kehitystyön, ja tarkastelemme, miten niissä lähestytään tieteellistä kirjoittamista ja kirjoittamisen pedagogiikkaa. Hyödynnämme tarkastelussa Ivaničin (2004) viitekehystä, jossa esitellään kuusi kirjoittamisen diskurssia. Diskurssit perustuvat erilaisiin tapoihin käsitteellistää kieltä ja kirjoittamista, ja ne ilmenevät kirjoittamista ja kirjoittamisen pedagogiikkaa koskevissa uskomuksissa, arvoissa ja käytännöissä. Tarkastelumme osoittaa, että kirjoitusviestinnän kehittämistyö sai aikaan merkittäviä muutoksia siinä, miten kirjoittamista käsitteellistetään. Jälkimmäisessä opetussuunnitelmassa käsitys kirjoittamisesta on aiempaa laajempi: kirjoittaminen ei näyttäydy ainoastaan tekstilajien ja kielen hallintana, vaan sosiokulttuurisessa kontekstissa tapahtuvana toimintana, jota voidaan tarkastella myös mentaalisten ja käytännöllisten prosessien kannalta. Pohdimme lopuksi, miten tärkeää on tunnistaa kirjoittamisen pedagogiikan taustalla olevia kieli-ideologioita. Avoin ja kriittinen keskustelu kirjoittamisen opettamista ja oppimista koskevista uskomuksista ja arvoista on keskeistä, kun tehdään yhteistyötä yliopistojen kieli-ja viestintäopintojen kehittämiseksi.