Vilja laulaa : analyzing the singability of songs in the Finnish dub of the animated series Vida the Vet

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, miten hyvin Golchinnezhadin ja Afrouzin laulettavuuden malli sopi kääntämieni Vilja hoitaa -animaatiosarjan laulujen analysointiin sekä saada tietoa miten laulettavia laulukäännöksiä voi tehdä. Tutkimus hyödynsi Golchinnezhadin ja Afrouzin (2021) tutkimusta, joka yhdisti kaksi aikaisempaa laulettavuuden tutkittavuuden analyysimallia. Tutkimuksen aineistona toimi viisi laulua Vilja hoitaa -animaatiosarjan ensimmäisestä kahdestakymmenestäkuudesta jaksosta, jossa toimin kääntäjänä vuoden 2023 elo- ja syyskuussa. Laulut valittiin kääntämisprosessin alusta, keskivaiheesta sekä lopusta. Jokaisen laulun kohdalla laulettavuuden mallin eri elementit (kuten rytmi, semanttinen merkitys sekä avainsanat) analysoitiin ja pisteytettiin aiemman tutkimuksen viitekehyksen mukaisesti yhdestä kymmeneen. Kahdeksankymmenen pisteen kokonaistulos tarkoitti, että käännöstä voidaan pitää laulettavana. Alle kahdeksankymmenen kokonaispistemäärän saaminen taas tarkoitti, että käännös oli ei-laulettava. Tutkimuskysymykset, joihin tutkimus pyrki vastaamaan, olivat: ”Mitkä kriteerit Golchinnezhadin ja Afrouzin laulettavuuden mallissa saavat eniten ja vähiten pisteitä tekemissäni käännöksissä sarjasta Vilja hoitaa?” sekä ”Jos ei-laulettavia käännöksiä on, mikä tekee niistä ei-laulettavia?” Tavoitteena oli myös nähdä, onko kääntämisen laadussa tapahtunut kehitystä kääntämisprosessin loppuvaiheeseen siirtyessä. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että yksikään laulu ei saanut alle 80 pistettä, eli kaikkia viittä laulua voidaan pitää laulettavina. Laulujen välillä ei ollut myöskään suuria kokonaispiste-eroja, joten käännösprosessin aikana tullutta kehitystä ei voi todistaa. Aineistossa vähiten pisteitä saaneet kohdat olivat riimit (rhyme), semanttinen merkitys (sense) sekä parallelismit (parallelisms), jotka voivat siten olla kriteerejä joihin laulukääntäjän tulisi keskittyä tarkemmin käännöksiä tehdessään. Tämän tutkimuksen pohjalta ei kuitenkaan ole mahdollista tietää mikä erottaa laulettavan ja ei-laulettavan käännöksen, sillä ei-laulettavia käännöksiä ei aineistosta havaittu. Jatkotutkimusta varten Golchinnezhadin ja Afrouzin laulettavuuden mallia voisi käyttää toisessa suomeksi käännetyssä animaatiosarjassa ja verrata tuloksia tämän tutkimuksen löydöksiin. Kyseistä laulettavuuden mallia voisi myös jalostaa eteenpäin, sillä muutama kriteeri sai jokaisesta laulusta täydet kymmenen pistettä, ja esimerkiksi säkeiden ja säkeistöjen jaottelu (segmentation of lines / stanzas) ei ollut esillä aineistossa ollenkaan.