Etnometodologinen tarkastelu lasten jäsenyyden rakentumisesta varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tässä etnometodologisessa tutkimuksessa tarkasteltiin varhaiskasvatusikäisten lasten jäsenyyden rakentumista varhaiskasvatusympäristössä. Tutkimuksen kohteena olivat vuorovaikutuksessa tuotetut rajat, joilla tyypillisesti hallitaan yhteisön jäsenten kuulumista ja kuulumattomuutta. Tutkimusaineisto koostui TUIKKU-hankeen havainnointiaineiston videoaineistosta, joka kerättiin huhtikuussa 2022 eräästä varhaiskasvatusryhmästä. Aineistoksi valikoitui kaksi vuorovaikutusepisodia, joista ensimmäisessä lapset rakensivat yhteistä kotileikkiä päiväkodin sisällä kasvattajan poisollessa. Toisessa lapset leikkivät ulkona hiekkalaatikolla, missä kasvattaja puuttui lasten väliseen vuorovaikutukseen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti hyödyntämällä multimodaalista keskusteluanalyysia ja sen tukena jäsenkategoria-analyysia. Aineistosta havaittiin multimodaalisia vuorovaikutuksen resursseja, joita lapset ja kasvattajat käyttivät rakentaessaan vuorovaikutuksen rajoja. Tutkimuksen tulokset osoittivat, kuinka kolmen lapsen leikissä kaksi lasta muodostivat sisäryhmän, jonka ulkopuolelle he kategorisoivat yhden lapsen. Ensimmäisessä episodissa tunnistettiin kehollisia resursseja, joita käytettiin yhden lapsen etäännyttämiseen vuorovaikutuksessa. Toisessa episodissa lapset käyttivät opettajan puuttumista vuorovaikutukseen resurssinaan tuomitessaan yhden jäsenen moraalin rikkomisesta. Tulosten perusteella vuorovaikutuksen rajoja käytettiin ulkopuolisuuden osoittamiseen ja sitä kautta jäsenyyden rakentamiseen varhaiskasvatuksen institutionaalisessa kontekstissa.