Tunnetoimijuuden ja tunteiden yhteydet työn merkityksellisyyteen teknisen alan asiantuntijaorganisaatiossa sukupuolierojen näkökulmasta

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata tunnetoimijuuden ja tunteiden yhteyttä työn merkityksellisyyteen teknisen alan asiantuntijaorganisaatiossa sukupuolierojen näkökulmasta. Tutkimuksessa työn merkityksellisyys nähtiin yksilön subjektiivisena käsityksenä mielekkäästä työstä, jolla on tarkoitus or-ganisaatiossa. Käsitys perustuu työntekijän kasvuprosessiin, jonka aikana työntekijä pääsee kukoistamaan. Työn merkityksellisyyden ymmärtäminen on tärkeää, koska se vaikuttaa työssä jaksamiseen, oppimiseen ja työhön sitoutumiseen. Tutkimusaineisto koostui kyselylomakkeen vastauksista yhdessä teknisen alan asiantuntijaorganisaatiossa (N = 777). Organisaatio oli mukana Aalto-yliopiston ja Jyväskylän yliopiston toteuttamassa TUNTO2-hankkeessa. Tunnetoimijuuden ja tunteiden välistä yhteyttä työn merkityksellisyyteen analysoitiin lineaarisella regressioanalyysilla ja sukupuolten välisiä eroja Mann-Whitney U-testillä sekä kaksiportaisella regressioanalyysilla. Työn merkityksellisyyden tarkastelu perustui Stegerin (2012) WAMI-mittarin (Work and Meaning Inventory) ensimmäiseen faktoriin ”työn positiivinen merkitys”. Tulokset osoittivat, että tunteisiin vaikuttamisella sekä positiivisilla ja negatiivisilla tunteilla on yhteys työn merkityksellisyyteen. Sukupuolten välil-lä ei löytynyt eroa työn positiivisessa merkityksellisyydessä. Tutkimus toi uut-ta tietoa sukupuolen vaikutuksesta tunnetoimijuuden ja työn merkitykselli-syyden väliseen yhteyteen. Tutkimus osoitti, että miehet kokivat työssään enemmän merkityksellisyyttä tilanteissa, joissa tunteisiin vaikutetaan paljon ja naiset enemmän tilanteissa, joissa hyödynnetään tunnetaitoja.