Tunteet ja tunneilmasto työn merkityksellisyyden vahvistajina teknisen alan asiantuntijaorganisaatiossa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin teknisen alan asiantuntijaorganisaatiossa työskentelevien tutkimushenkilöiden subjektiivisia kokemuksia kokemastaan työn merkityksellisyydestä, sekä heidän organisaatiossaan vallitsevasta tunneilmastosta ja työssä kohdatuista tunteista. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa laadullista tutkimusta kyseisistä ilmiöistä ja antaa viitteitä siitä, mihin asioihin organisaation pitäisi keskittyä tunnekontekstissa, jotta sen toimintaa voitaisiin kehittää kokonaisvaltaista työhyvinvointia paremmin tukevaksi. Tutkimus toteutettiin laadullisena fenomenologishermeneuttisena tutkimuksena ja tutkimusaineistona toimi TUNTO2-hankkeen tutkimusorganisaatiosta hankittu haastatteluaineisto. Puolistrukturoituihin teemahaasteluihin osallistui kahdeksan esihenkilöasemassa työskentelevää tutkittavaa. Aineisto analysoitiin temaattisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan tutkittavat kokivat vahvaa työn merkityksellisyyttä, joka syntyi organisaation, työn sisällöllisen, vaikutusmahdollisuuksien, sekä vuorovaikutuksen ja tunteiden merkityksellisyyksien kautta. Vahvimmin työn merkityksellisyyttä tutkittaville loivat organisaation tutkimuksellinen ja yhteiskunnallinen asema ja niiden mukanaan tuomat vaikutusmahdollisuudet, sekä työssä koetut ja merkityksellisyyden kokemuksen mahdollistaneet positiiviset tunteet. Tulosten perusteella organisaatiossa vallitsi monipuolinen tunneilmasto, jonka tutkittavat tiedostivat ja johon he kokivat pystyvänsä vaikuttamaan. Tutkittavat kokivat, että vallitseva tunneilmasto ei ollut tukahduttava, mutta ei myöskään kannustanut tunteiden ilmaisuun, vaan päällimmäisenä vallitsi vaikenemisen kulttuuri. Tutkittavat raportoivat henkilökohtaisesti positiivisempaa tunnekuvailua, kuin mitä he arvioivat organisaatiossa ja ympärillään muista henkilöistä välittyvän. Tutkimus vahvistaa aikaisempia tutkimustuloksia työn merkityksellisyyden ja tunteiden merkityksestä työhyvinvointiin ja työn sujumiseen, mutta tarjoaa ilmiöistä entistä tarkempaa laadullista yksilöiden omasta näkökulmasta saatua kuvausta. Tutkimus myös antaa viitteitä esihenkilöaseman mahdollisesta vaikutuksesta työntekijöiden suhtautumiseen ja asennoitumiseen suhteessa työpaikalla ja työssä kohdattaviin tunteisiin.