Luokanopettajan työhyvinvointi ja sen yhteys oppilaiden sosiaaliseen kompetenssiin 1. luokalla

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella luokanopettajan työhyvinvointia selvittämällä stressinhallintakeinojen sekä työtyytyväisyyden ja työstressin välistä yhteyttä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin luokanopettajan syksyllä kokeman työtyytyväisyyden ja työstressin yhteyttä oppilaiden sosiaaliseen kompetenssiin 1. luokan keväällä. Oppilaiden sosiaalista kompetenssia tarkasteltiin erikseen prososiaalisuuden ja antisosiaalisuuden kautta. Tutkimus toteutettiin osana Teacher and Student Stress and Interaction in Classroom (TESSI; Lerkkanen & Pakarinen, 2016–2022) -hanketta. Tutkimuksen aineisto kerättiin opettajilta vuosina 2017–2018 kyselylomakkeilla, joissa kartoitettiin opettajan käyttämiä stressinhallintakeinoja sekä koettua työtyytyväisyyttä ja työstressiä. Erillisellä lomakkeella kartoitettiin oppilaiden sosiaalista kompetenssia opettajien arvioimana. Tutkimuksen otos koostui 1. luokan opettajista (N = 52) ja heidän oppilaistaan (N = 711). Aineiston analyysi toteutettiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella ja kaksitasoisella monitasomallinnuksella. Tulokset osoittivat, että stressinhallintakeinoista perhe ja ystävät, positiivinen asenne sekä lääkkeiden käyttäminen olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä työtyytyväisyyteen. Työstressiin tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä olivat liikunta, perhe ja ystävät, harrastukset, huumorintaju ja positiivinen asenne. Tulokset osoittivat myös, että työtyytyväisyys selitti tilastollisesti merkitsevästi 3 % oppilaiden prososiaalisuuden kokonaisvaihtelusta. Tutkimus antoi uutta tietoa opettajan työtyytyväisyyden merkityksestä oppilaiden prososiaalisuudelle.