Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko työmatkaliikunnalla yhteyttä psyykkiseen hyvinvointiin. Nykypäivän arki ja työelämä on muuttunut passiivisemmaksi, ja merkittävä osa työikäisistä ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Liikkumattomuus aiheuttaa haittoja niin yksilölle kuin yhteiskunnalle ja taloudelle. Toinen kasvavan kiinnostuksen kohteena oleva terveyden osa-alue on psyykkinen hyvinvointi ja sen edistäminen. Liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteys on moniulotteinen kokonaisuus, mutta niiden välillä on havaittu useissa tutkimuksissa positiivinen yhteys. Työpaikalle kulkeminen on kiinteä osa monen työikäisen arkea, ja työmatkaliikunnan lisääminen voidaan nähdä tehokkaana keinona lisätä päivittäistä liikuntaa. Työmatkaliikunnalla tarkoitetaan aktiivisia kulkumuotoja, lähinnä kävelyä ja pyöräilyä kodin ja työpaikan välisiä matkoja kuljettaessa. Psyykkinen hyvinvointi määritellään tässä työssä subjektiivisena käsitteenä.
Tutkielma t
oteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Katsauksen tiedonhaku tehtiin lokakuussa 2023 kahteen kansainväliseen tietokantaan: MEDLINEen ja PsycINFOon. Tiedonhakuun muodostetulla hakulausekkeella saatiin tulokseksi yhteensä 283 viitettä, joista lopulliseen katsaukseen valittiin yhdeksän tutkimusta. Katsaukseen hyväksyttiin sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti sellaiset tutkimukset, joissa on käsitelty työmatkaliikuntaa ja mitattu psyykkistä hyvinvointia itsearvioinnilla. Tutkimuksiin osallistujien tuli olla terveitä ja työssäkäyviä. Katsaukseen valituista tutkimuksista yksi oli satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, viisi oli poikkileikkaustutkimuksia ja kolme pitkittäistutkimuksia.
Katsauksen yhdeksästä tutkimuksesta seitsemässä havaittiin tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys aktiivisen työmatkatavan ja psyykkisen hyvinvoinnin välillä. Kahdessa kolmesta pitkittäistutkimuksesta havaittiin lisäksi kulkumuodon vaihtamisen passiivisesta aktiiviseen olevan tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä parempaan psyykkiseen hyvinvointiin. Yhdessä tutkimuksessa tilastollisesti merkitsevää yhteyttä muuttujien välillä ei havaittu, ja yhdessä havaittiin negatiivinen yhteys teollisuustyötä tekevillä miehillä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että työmatkaliikunnalla vaikuttaa olevan positiivinen yhteys psyykkiseen hyvinvointiin, mutta erilaisten tutkimusasetelmien ja poikkeavien tulosten takia suoria johtopäätöksiä ei voida tehdä. Aiheesta tarvitaan lisää tieteellistä näyttöä, ja etenkin metodologisesti laadukasta kokeellista tutkimusta syy-seuraussuhteiden ymmärtämiseksi.
...
