Ilmastoahdistus lasten kokemana : integroiva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten lasten kokemaa ilmastoahdistusta on määritelty tieteellisessä kirjallisuudessa. Tutkielman loppupuolella pohditaan lähdekirjallisuutta hyödyntäen myös sosiaalityön roolia lasten ilmastotunteiden tukijana. Aineiston pohjalta saadut tulokset on käsitelty teorialähtöisen aineistoanalyysin mukaan. Teoria, jota tutkielmassa on hyödynnetty, on ekologinen systeemiteoria. Viitekehys mahdollistaa tutkielman tulosten käsittelyn kokonaisvaltaisesti vaihdellen eri näkökulmista aihetta tutkimalla.

Aineiston pohjalta tehtyjen tulosten mukaan useat lapset ja nuoret kokevat ilmastoahdistusta. Ilmastoahdistus on oireiltaan ahdistuneisuushäiriöön verrattavissa oleva reaktio ilmastonmuutoksen sekä sen uhkien ja haittojen tiedostamisesta. Yksi merkittävä ilmastoahdistusta aiheuttava tai ylläpitävä tekijä on lasten kokemus päättäjien riittämättömistä ilmastotoimista. Ilmastoahdistus on käsitteenä kuitenkin monisyinen ja laaja kokonaisuus, jota voidaan selittää monesta eri sosiaalis-ekologisesta ympäristöstä. Ekologisen systeemiteorian mukaan lapsen kehitykseen sekä käsitykseen maailmasta vaikuttavat monet sisäkkäiset ympäristöt kuten perhe, koulu, yhteisöt sekä laajempi kulttuuri. Erilaiset sosiaalis-ekologiset systeemit muovaavat siis lasten ilmastoahdistuksen kokemusta. Jokaisen ilmastoahdistusta kokevan lapsen kokemus on kuitenkin yksilöllinen, eikä aiheesta tehtyjä tutkimustuloksia voida yleistää koko joukkoon.

Tutkielmaan kerättyjen tulosten mukaan luonnon monmuotoisuuden turvaaminen on edellytys lapsen oikeuksien toteutumiselle ja aikuisten on kannettava tästä vastuu. Sosiaalityön roolia liittyen lasten ilmastotunteiden kanssa työskentelyyn voidaan pohtia ekososiaalisen sosiaalityön näkökulmasta. Kuuntelemalla ja rohkaisemalla lapsia puhumaan heidän ilmastotunteistaan sekä ajatuksista ilmastonmuutokseen liittyen voivat olla tärkeitä keinoja ilmastoahdistuksen helpottamiseksi. Lisäksi toivon luominen ja vahvistaminen ylläpitävät toimijuutta sekä uskoa paremmasta tulevaisuudesta.