Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorHaapakoski, Kaisa
dc.contributor.authorHiipakka, Jenni
dc.date.accessioned2024-01-02T06:46:41Z
dc.date.available2024-01-02T06:46:41Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/92497
dc.description.abstractTämä kandidaatintutkielma on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten lasten kokemaa ilmastoahdistusta on määritelty tieteellisessä kirjallisuudessa. Tutkielman loppupuolella pohditaan lähdekirjallisuutta hyödyntäen myös sosiaalityön roolia lasten ilmastotunteiden tukijana. Aineiston pohjalta saadut tulokset on käsitelty teorialähtöisen aineistoanalyysin mukaan. Teoria, jota tutkielmassa on hyödynnetty, on ekologinen systeemiteoria. Viitekehys mahdollistaa tutkielman tulosten käsittelyn kokonaisvaltaisesti vaihdellen eri näkökulmista aihetta tutkimalla. Aineiston pohjalta tehtyjen tulosten mukaan useat lapset ja nuoret kokevat ilmastoahdistusta. Ilmastoahdistus on oireiltaan ahdistuneisuushäiriöön verrattavissa oleva reaktio ilmastonmuutoksen sekä sen uhkien ja haittojen tiedostamisesta. Yksi merkittävä ilmastoahdistusta aiheuttava tai ylläpitävä tekijä on lasten kokemus päättäjien riittämättömistä ilmastotoimista. Ilmastoahdistus on käsitteenä kuitenkin monisyinen ja laaja kokonaisuus, jota voidaan selittää monesta eri sosiaalis-ekologisesta ympäristöstä. Ekologisen systeemiteorian mukaan lapsen kehitykseen sekä käsitykseen maailmasta vaikuttavat monet sisäkkäiset ympäristöt kuten perhe, koulu, yhteisöt sekä laajempi kulttuuri. Erilaiset sosiaalis-ekologiset systeemit muovaavat siis lasten ilmastoahdistuksen kokemusta. Jokaisen ilmastoahdistusta kokevan lapsen kokemus on kuitenkin yksilöllinen, eikä aiheesta tehtyjä tutkimustuloksia voida yleistää koko joukkoon. Tutkielmaan kerättyjen tulosten mukaan luonnon monmuotoisuuden turvaaminen on edellytys lapsen oikeuksien toteutumiselle ja aikuisten on kannettava tästä vastuu. Sosiaalityön roolia liittyen lasten ilmastotunteiden kanssa työskentelyyn voidaan pohtia ekososiaalisen sosiaalityön näkökulmasta. Kuuntelemalla ja rohkaisemalla lapsia puhumaan heidän ilmastotunteistaan sekä ajatuksista ilmastonmuutokseen liittyen voivat olla tärkeitä keinoja ilmastoahdistuksen helpottamiseksi. Lisäksi toivon luominen ja vahvistaminen ylläpitävät toimijuutta sekä uskoa paremmasta tulevaisuudesta.fi
dc.format.extent30
dc.language.isofi
dc.subject.otherilmastoahdistus
dc.subject.otherilmastotunteet
dc.subject.otherekologinen systeemiteoria
dc.titleIlmastoahdistus lasten kokemana : integroiva kirjallisuuskatsaus
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202401021001
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSosiaalityöfi
dc.contributor.oppiaineSocial Worken
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi210
dc.subject.ysolapset (ikäryhmät)
dc.subject.ysososiaalityö
dc.subject.ysoilmastonmuutokset
dc.subject.ysokirjallisuuskatsaukset


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot