Lapsen asema huolto- ja tapaamisriidoissa - kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tutkimus käsittelee lapsen asemaa huolto- ja tapaamisriidoissa ja sen tehtävänä on selvittää niitä keinoja, joilla lasta voitaisiin tässä tilanteessa tukea. Huolto- ja tapaamisriidalla tarkoitetaan tutkimuksessa tilannetta, jossa vanhemmat eivät eron jälkeen kykene sopimaan lapsen asumiseen, kasvatukseen ja tapaamiseen liittyvistä kysymyksistä keskenään, vaan jossa konflikti tuodaan muodossa tai toisessa sosiaalitoimeen ja jossa siihen tyypillisesti liittyy toistuvia lastensuojeluilmoituksia, palvelutarpeen arviointeja ja/tai lastensuojelun asiakkuus. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa niitä keinoja, joita viimeaikainen kansainvälinen tutkimuskeskustelu tarjoaa sosiaalityöntekijän käyttöön lapsen äänen esiin saamiseksi huolto- ja tapaamisriidoissa.

Tutkimusmenetelmänä on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, joka sisältää myös integroivan kirjallisuuskatsauksen piirteitä. Tutkimuksen aineiston muodostaa yhdeksän vertaisarvioitua englanninkielistä tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu vuosina 2010–2020. Aineiston analyysissa on on sovellettu teorialähtöistä sisällönanalyysia, jonka tuloksia on tulkittu lapsuudentutkimuksen viitekehyksessä lapsen osallisuuden ja suojelun välisen käsitteellisen jännitteen kautta. Aineiston analyysissa on käytetty luokitteluperusteena tutkimuskysymyksistä johdettua dikotomiaa haasteiden ja voimavarojen/tuen välillä, ja näitä koskevia näkemyksiä on tarkasteltu sekä lasten että ammattilaisten haastatteluissa.

Tutkimuksen perusteella lapset kokivat tapaamisissa ammattilaisten kanssa eniten haasteita prosesseja ja oikeuksia koskevien tietojen saannissa sekä toisaalta kohtaamisessa ja kuulluksi tulemisessa. Ammattilaisten haastavimmiksi kokemat asiat liittyivät ammatillisen osaamisen vajeisiin lasten haastattelemisessa sekä huoleen lasten turvallisuudesta haastattelujen ja raportoinnin jälkeen. Tutkimuksen keskeisin tulos oli, että valtaosa lapsista halusi huolto- ja tapaamisriitatilanteessa päästä keskustelemaan tilanteestaan ja tuomaan oma mielipiteensä esiin. Lasten keskeisimmät viestit ammattilaisille tässä tilanteessa liittyivät tiedonsaantiin, kuuntelemiseen ja luottamukseen. Tutkimusten tulosten pohjalta erityistä huomiota tulisi kiinnittää lapsia haastattelevien ammattilaisten koulutukseen sekä lasten turvallisuuden varmistamiseen erityisesti korkean konfliktin huoltoriidoissa.