Show simple item record

dc.contributor.authorKarhulahti, Veli-Matti
dc.contributor.authorVahlo, Jukka
dc.contributor.authorMunukka, Matti
dc.contributor.authorKoskimaa, Raine
dc.contributor.authorBonsdorff, Mikaela von
dc.date.accessioned2023-10-24T08:38:58Z
dc.date.available2023-10-24T08:38:58Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.citationKarhulahti, V.-M., Vahlo, J., Munukka, M., Koskimaa, R., & Bonsdorff, M. V. (2023). Videopelaamisen, työkyvyn ja työstä palautumisen suhde : kansallisesti edustava rekisteröity tutkimusraportti. <i>Psykologia</i>, <i>58</i>(2), 130-145.
dc.identifier.otherCONVID_183296585
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/90592
dc.description.abstractOngelmallinen videopelaaminen sai hiljattain Maailman terveysjärjestön virallisen mielenterveyden häiriön luokituksen. Häiriö kuuluu ICD-11-tautiluokitusjärjestelmän (2019) mukaan toiminnallisiin riippuvuuksiin. Aikaisemmin pelaamishäiriötä (arkikielessä 'ongelmapelaaminen' tai 'videopeliaddiktio') on tutkittu lähinnä lasten ja nuorten keskuudessa, eikä ilmiön yleisyydestä tai vaikutuksista työväestössä tiedetä juuri lainkaan. Tässä etukäteen rekisteröidyssä ja arvioidussa tutkimuksessa mittasimme ongelmapelaamisen yleisyyden kansallisesti edustavan kyselyn avulla (N = 8217) Suomen työväestössä (n = 3912, esiintyvyys 0.4-7.5%) ja testasimme kolme hypoteesia koskien pelaamisen, työkyvyn ja työstä palautumisen suhdetta. Ongelmapelaaminen oli yhteydessä alentuneeseen työkykyyn sekä työstä palautumiseen, muttei merkittävästi. Suuret pelimäärät (väh. 30 h/vko ja 40 h/vko) olivat myös heikosti yhteydessä alhaiseen työkykyyn, mutta eivät lainkaan alhaiseen työstä palautumiseen. Lisää tutkimusta kaivataan ennen kaikkea luotettavampien ongelmapelaamismittarien kehittämiseen sekä videopelaamisen, työkyvyn ja työstä palautumisen kausaliteettisuhteen ymmärtämiseen.fi
dc.description.abstractPathological videogame play was recent included as an official mental disorder in the World Health Organization's ICD-11 with the label ‘gaming disorder' under the addictive behaviors category. As previous research on gaming disorder has focused mainly on children and adolescents, there is little knowledge about its prevalence or associations in working adult populations. In this registered report, we measured the prevalence of gaming disorder via a nationally representative survey of the Finnish working population (N = 3912, prevalence 0.4-7.5%) and tested three hypotheses regarding the associations between gaming, work ability and work recovery. Gaming disorders were weakly associated with both lower work ability and recovery. High gaming amounts (30h/week and 40h/week) were also weakly associated with lower work ability, but not with lower work recovery. More research is needed especially for the development of more reliable survey measures and for better understanding the causal relations between gaming, work ability, and work recovery.en
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.publisherSuomen psykologinen seura
dc.relation.ispartofseriesPsykologia
dc.rightsIn Copyright
dc.subject.otherpelaamishäiriö
dc.subject.otherriippuvuus
dc.subject.otherterveys
dc.subject.othertyökyky
dc.subject.othertyöstä palautuminen
dc.subject.othervideopelaaminen
dc.titleVideopelaamisen, työkyvyn ja työstä palautumisen suhde : kansallisesti edustava rekisteröity tutkimusraportti
dc.typearticle
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202310246624
dc.contributor.laitosPsykologian laitosfi
dc.contributor.laitosMusiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitosfi
dc.contributor.laitosLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.laitosDepartment of Psychologyen
dc.contributor.laitosDepartment of Music, Art and Culture Studiesen
dc.contributor.laitosFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.oppiaineMonitieteinen aivotutkimuskeskusfi
dc.contributor.oppiaineGerontologia ja kansanterveysfi
dc.contributor.oppiaineNykykulttuurin tutkimusfi
dc.contributor.oppiaineHyvinvoinnin tutkimuksen yhteisöfi
dc.contributor.oppiaineCentre for Interdisciplinary Brain Researchen
dc.contributor.oppiaineGerontology and Public Healthen
dc.contributor.oppiaineContemporary Cultureen
dc.contributor.oppiaineSchool of Wellbeingen
dc.type.urihttp://purl.org/eprint/type/JournalArticle
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_2df8fbb1
dc.description.reviewstatuspeerReviewed
dc.format.pagerange130-145
dc.relation.issn0355-1067
dc.relation.numberinseries2
dc.relation.volume58
dc.type.versionacceptedVersion
dc.rights.copyright© Suomen psykologinen seura, 2023
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.relation.grantnumber200349
dc.relation.grantnumber312397
dc.relation.grantnumber101042052
dc.relation.grantnumber101042052
dc.relation.projectidinfo:eu-repo/grantAgreement/EC/H2020/101042052/EU//ORE
dc.subject.ysomielenterveyshäiriöt
dc.subject.ysopalautuminen
dc.subject.ysotyökyky
dc.subject.ysotyöhyvinvointi
dc.subject.ysotyöterveys
dc.subject.ysoriippuvuus
dc.subject.ysovideopelit
dc.subject.ysotyöikäiset
dc.subject.ysopelaaminen
dc.format.contentfulltext
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p990
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p337
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p10214
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p1835
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p2891
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p9414
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p17281
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p5594
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p14483
dc.rights.urlhttp://rightsstatements.org/page/InC/1.0/?language=en
dc.relation.funderFinnish Work Environment Funden
dc.relation.funderResearch Council of Finlanden
dc.relation.funderEuropean Commissionen
dc.relation.funderTyösuojelurahastofi
dc.relation.funderSuomen Akatemiafi
dc.relation.funderEuroopan komissiofi
jyx.fundingprogramOthersen
jyx.fundingprogramCentre of Excellence, AoFen
jyx.fundingprogramERC Starting Grant, HEen
jyx.fundingprogramMuutfi
jyx.fundingprogramHuippuyksikkörahoitus, SAfi
jyx.fundingprogramERC Starting Grant, HEfi
jyx.fundinginformationTutkimus suoritettiin Työsuojelurahaston rahoittaman hankkeen (200349) sekä Suomen Akatemian rahoittaman huippututkimusyksikön (312397) avulla. Viimeisten korjausten aikana osa tutkijoista sai rahoitusta myös Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC) Horizon Europe -ohjelman alla (101042052).
dc.type.okmA1


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

In Copyright
Except where otherwise noted, this item's license is described as In Copyright