Videopelaamisen, työkyvyn ja työstä palautumisen suhde : kansallisesti edustava rekisteröity tutkimusraportti

Abstract

Ongelmallinen videopelaaminen sai hiljattain Maailman terveysjärjestön virallisen mielenterveyden häiriön luokituksen. Häiriö kuuluu ICD-11-tautiluokitusjärjestelmän (2019) mukaan toiminnallisiin riippuvuuksiin. Aikaisemmin pelaamishäiriötä (arkikielessä 'ongelmapelaaminen' tai 'videopeliaddiktio') on tutkittu lähinnä lasten ja nuorten keskuudessa, eikä ilmiön yleisyydestä tai vaikutuksista työväestössä tiedetä juuri lainkaan. Tässä etukäteen rekisteröidyssä ja arvioidussa tutkimuksessa mittasimme ongelmapelaamisen yleisyyden kansallisesti edustavan kyselyn avulla (N = 8217) Suomen työväestössä (n = 3912, esiintyvyys 0.4-7.5%) ja testasimme kolme hypoteesia koskien pelaamisen, työkyvyn ja työstä palautumisen suhdetta. Ongelmapelaaminen oli yhteydessä alentuneeseen työkykyyn sekä työstä palautumiseen, muttei merkittävästi. Suuret pelimäärät (väh. 30 h/vko ja 40 h/vko) olivat myös heikosti yhteydessä alhaiseen työkykyyn, mutta eivät lainkaan alhaiseen työstä palautumiseen. Lisää tutkimusta kaivataan ennen kaikkea luotettavampien ongelmapelaamismittarien kehittämiseen sekä videopelaamisen, työkyvyn ja työstä palautumisen kausaliteettisuhteen ymmärtämiseen.

Pathological videogame play was recent included as an official mental disorder in the World Health Organization's ICD-11 with the label ‘gaming disorder' under the addictive behaviors category. As previous research on gaming disorder has focused mainly on children and adolescents, there is little knowledge about its prevalence or associations in working adult populations. In this registered report, we measured the prevalence of gaming disorder via a nationally representative survey of the Finnish working population (N = 3912, prevalence 0.4-7.5%) and tested three hypotheses regarding the associations between gaming, work ability and work recovery. Gaming disorders were weakly associated with both lower work ability and recovery. High gaming amounts (30h/week and 40h/week) were also weakly associated with lower work ability, but not with lower work recovery. More research is needed especially for the development of more reliable survey measures and for better understanding the causal relations between gaming, work ability, and work recovery.