Cesarin konstruktio ja sen ominaisuuksia
Authors
Date
2023Access restrictions
The author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation).
Copyright
© The Author(s)
Tässä tutkielmassa käsitellään Cesarin konstruktiota, joka on yksi tilan täyttävistä käyristä. Tilan täyttävän käyrän määritelmä edellyttää, että funktio kuvaa välin [0;1] koko neliöksi [0;1]x[0;1]. Tällaisen funktion kuvajoukkoa kutsutaan tilan täyttäväksi käyräksi.
Tilan täyttävien käyrien historian voidaan katsoa alkaneen vuodesta 1878, jolloin George Cantor osoitti, että välin [0;1] voi kuvata bijektiivisesti neliöksi [0;1]x[0;1]. Seuraavana vuonna E. Netto kuitenkin osoitti, että tällainen kuvaus ei voi olla jatkuva. Tästä jatkui vastaavien käyrien ominaisuuksien tutkiminen. Vuonna 1890 G. Peano osoitti, että löytyy surjektiivinen jatkuva kuvaus väliltä [0;1], jonka kuva on koko neliö [0;1]x[0;1]. Tämä on ensimmäinen tilan täyttävä käyrä, joka tunnetaan myös nimellä Peanon käyrä.
Cesarin konstruktio aloitetaan valitsemalla yksikköpallon sisältä neljä pistettä. Näiden pisteiden ympärille valitaan pienempi ja suurempi säde. Tämän jälkeen määritellään funktio, jonka arvo riippuu siitä, sijaitseeko piste pienemmän säteen sisällä, säteiden välissä vai suuremman säteen ulkopuolella. Iteroimalla vastaavasti saadaan funktio, joka kuvaa yksikköpallon neliöksi [0;1]x[0;1]. Tarkemmin sanottuna jopa hyvin pieni osajoukko yksikköpallosta kuvautuu täksi neliöksi.
Tässä tutkielmassa konstruoidaan Cesarin konstruktiota läheisesti muistuttava funktio jakamalla väli [0;1] neljään osaväliin. Jokaisesta osavälistä valitaan keskeltä pienempi väli, joka jälleen jaetaan neljään osaväliin. Näin muodostuu sisäkkäisiä välejä, joiden pituus lähestyy nollaa. Konstruktiossa määritellään funktio, joka kuvaa jokaisella iteraatiokierroksella tihenevän kuvan maalijoukkoon [-1;1]x[-1;1] täyttäen lopulta koko neliön. Skaalaamalla ja siirtämällä kuvajoukoksi saadaan neliö [0;1]x[0;1].
Konstruktion iteraatiokierrosten osavälien leikkaus osoittautuu nollamittaiseksi. Tämä nollamittainen joukko kuvautuu positiivisen mittaiseksi. Lisäksi osoitetaan, että tämän nollamittaisen joukon Hausdorffin dimensio saadaan mielivaltaisen pieneksi, ja että konstruktiossa määritelty funktio on jatkuva.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29544]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Derivaattafunktion ominaisuuksia
Harja, Annika (2013)Harja, A. 2013.Derivaattafunktion ominaisuuksia.Jyväskyläan yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos,matematiikan pro gradu -tutkielma. Derivaattafunktio on eräs analyysin keskeisistä käsitteistä. Sitä tarkastellaan ... -
Transkendenttiluvut
Viitala, Mia (2024)Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on perehtyä transkendenttilukuihin sekä algebrallisiin lukuihin. Algebrallinen luku on jonkin rationaalilukukertoimisen polynomin juuri. Jos luku ei ole algebrallinen niin se ... -
Miksi Java-ohjelmointikielessä on funktiokielistä lainattuja ominaisuuksia
Vilavaara, Riikka (2020)Moniin oliopohjaisiin ohjelmointikieliin, kuten Javaan, on viime vuosina lisätty funktionaalisille ohjelmointikielle ominaiset lambda-lausekkeet. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miksi oliopohjaiseen ... -
Lämpöyhtälön ja Laplacen yhtälön ratkaisun ominaisuuksia
Pakarinen, Tiina (2015)Tämän tutkielman tarkoituksena on tutustua kahteen tärkeään osittaisdifferentiaaliyhtälöön; Laplacen yhtälöön ja lämpöyhtälöön. Näitä molempia hyödynnetään fysiikan lisäksi useiden muidenkin tieteenalojen sovelluksissa. ... -
Hyvän liikunnanopettajan ominaisuuksia 2000 -luvulla
Lamminaho-Saarinen, Tiina (2019)Hyvän opettajan ominaisuuksien arvostus on muuttunut ajan kuluessa yhteiskunnan muutosten myötä. Uudistuneet opetussuunnitelmat ovat muuttaneet liikunnan opetusta ja samalla myös ne ovat muuttaneet hyvältä liikunnanopettajalta ...