Koulussa toteutetun toiminnanohjauksen intervention vaikutusten yleistyminen kotiympäristöön ja vanhempien minäpystyvyyden yhteys toiminnanohjauksen ongelmien tasoon ja muutokseen

Abstract

Kouluinterventioiden vaikuttavuutta toiminnanohjaukseen liittyvien ongelmien, kuten tarkkaavuuden ja aktiivisuuden häiriön (ADHD) hoidossa, on tutkittu paljon mutta niiden vaikutusten siirtymistä muualle kuin kouluympäristöön on Suomessa tutkittu vähän. Samoin vanhempien minäpystyvyyden yhteyttä lapsen toiminnanohjauksen ongelmiin on Suomessa tutkittu vähän. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Maltti-kouluintervention vaikutuksen siirtymistä kotiympäristöön ja vanhempien minäpystyvyyden yhteyttä lapsen toiminnanohjauksen ongelmiin. Tutkimus liittyy Niilo Mäki -instituutin ja Jyväskylän yliopiston yhdessä toteuttamaan SELDI-hankkeeseen (Self-Efficacy and Learning Disabilities Intervention; 2013–2015). Tutkimuksessa tarkasteltu aineisto on kerätty Maltti-kouluintervention yhteydessä. Maltti on suunnattu 7–11-vuotiaille lapsille, joilla on toiminnanohjaukseen liittyviä ongelmia keskittymisessä ja tehtävien suorittamisessa kouluympäristössä. Maltti-interventioon osallistuneiden lasten vanhemmista tutkimukseen osallistui yhteensä 69. Vanhempien minäpystyvyyttä ja vanhempien havaintoja lapsen toiminnanohjauksen ongelmista mitattiin intervention alussa ja intervention jälkeen. Vanhempien havaintoja lapsen kehityksestä ja käyttäytymisestä kartoitettiin VIIVI 5-15 -kyselyllä ja Home Situations Questionaire-Revisited (HSQ-R) kyselyllä. Vanhemman minäpystyvyyttä mittavat kysymykset on muokattu opettajien minäpystyvyyttä mittaavasta kyselystä (Teacher efficacy to inclusive practices, TEIP). Tutkimuksen perusteella vanhemmat havaitsivat tilastollisesti merkitsevää muutosta lapsen tarkkaavaisuudessa ja keskittymiskyvyssä eri tehtävissä ja toiminnoissa kotiympäristössä. Vanhemman minäpystyvyys on yhteydessä lapsen toiminnanohjauksen ongelmiin pääsääntöisesti negatiivisesti eli lapsilla, joiden vanhemmilla on korkeampi minäpystyvyys, on vähemmän ongelmia toiminnanohjauksessa. Vanhemman minäpystyvyys on yhteydessä kouluinterventiolla saavutettaviin tuloksiin mutta yhteyden voimakkuus ja suunta vaihtelee riippuen siitä mitä toimintoa on mitattu ja millä mittarilla. Vanhempien minäpystyvyydessä ei tapahtunut muutosta intervention aikana.