Quiet eye -harjoittelun yhteys motoristen perustaitojen kehittymiseen

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella Quiet-eye eli hiljaisen silmän harjoittelun yhteyksiä motoristen perustaitojen kehittymiseen. Quiet eye on katseenhallintaa, joka on viimeinen fiksaatio eli silmän liike haluttuun kohteeseen juuri ennen liikkeen tuottamista. Tutkielma pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Voidaanko motorisen perustaidon tekniikan harjoitteluun sisällytetyllä Quiet eye -harjoittelulla saada aikaan merkittävää kehitystä ja hyötyä pelkkään tekniikan harjoitteluun ja eroaako motorisesti heikkojen, keskivertaisten ja taitavien visuaalinen toiminta keskenään suoritushetkellä? Yksi merkittävimmistä huomioista käytetyn kirjallisuuden perusteella on se, että urheilulajispesifien taitojen tekniikkaharjoitteluun sisällytettävällä Quiet eye-harjoittelulla voidaan saada aikaan merkittävää etua tähtäys- ja heittotaidoissa sekä kiinniottotaidoissa pelkän tekniikan harjoitteluun verrattuna. Toinen merkittävä huomio on se, että aloittelijoiden ja taitavien henkilöiden hiljaisen silmän toiminta erosi merkittävästi. Taitavien henkilöiden Quiet eye -kestot olivat pidempiä kuin aloittelijoilla. Kirjallisuuden perusteella Quiet eye -harjoittelusta on merkittävää etua urheilulajispesifissä tekniikkaharjoittelussa. Eri urheilulajit pitävät sisällään monia motorisia perustaitoja, joten Quiet eye -harjoittelun sisällyttäminen esimerkiksi koulujen liikunnanopetukseen on pohdittava. Tulevaisuudessa tutkimusta tulisi laajentaa eri motorisiin taitoihin, urheilulajeihin sekä eri ikäisten lasten ja nuorten motoristen taitojen kehittämiseen.