Erilaisissa liikuntaympäristöissä liikkuvien esikoululaisten motoristen perustaitojen kehitys
Tekijät
Päivämäärä
2015Juha Koskinen (2015). Erilaisissa liikuntaympäristöissä ulkoilevien esikoululaisten motoristen perustaitojen kehitys. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 52s., 3 liitettä.
Lihavuus ja ylipainoisuus ovat nykyään terveyshaittoja jo lapsuusiässä. Näiden lisäksi fyysinen aktiivisuus on vähentynyt. Lapsuusvuosina motoriset perustaidot ovat 3–12-vuotiailla lapsilla vielä kehittymässä, joten näiden taitojen kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota. Motoristen perustaitojen oppiminen voisi motivoida lapsia liikkumaan ja siten vähentää lasten ylipainoisuutta. Kasvattajien olisi tärkeää tiedostaa millaisen liikuntaympäristön he lapsille tarjoavat, sillä ympäristö on yksi taidon oppimiseen vaikuttavista tekijöistä. Fyysisen aktiivisuuden ja motoristen perustaitojen suhteen oletetaan vahvistuvan lapsen kasvaessa. Hyvät motoriset taidot omaavalla lapsella on suurempi todennäköisyys olla fyysisesti aktiivinen kuin motorisesti vähemmän taitavilla lapsilla. Opittujen taitojen synnyttämä innostus liikuntaan voisi vähentää lasten ylipainoisuutta sekä parantaa heidän elinikäistä liikunta-aktiivisuutta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää erilaisissa liikuntaympäristöissä ulkoilevien lasten motoristen perustaitojen kehitystä. Tutkimuksessa vertailtiin kahden helsinkiläisen esikouluryhmän kehitystä kuuden kuukauden aikana. Toinen esikouluryhmä (A) liikkui päivittäin luonnollisessa liikuntaympäristössä eli metsässä. Toinen esikouluryhmä (B) liikkui päivittäin rakennetussa liikuntaympäristössä, joka oli tutkimuksessa päiväkodin oma piha. Näiden ryhmien motorista kehitystä vertailtiin syksyn ja kevään mittausten välillä. Ryhmävertailun lisäksi esikouluryhmistä valittiin kuusi lasta yksilöllisen kehityksen tarkkailuun. Tutkimukseen osallistui 34 esikoululaista.
Tutkimusaineisto kerättiin lokakuussa 2014 sekä maalis-huhtikuussa 2015 APM-testistöllä, joka sisälsi 12 motorisen perustaidon testiosiota. Aineiston kuvailussa käytettiin keskiarvoja, keskihajontoja sekä prosenttiosuuksia. Kahden ryhmän keskiarvojen vertailuun käytettiin yksisuuntaista varianssianalyysiä. Lähtötilanne-eroa tarkasteltiin t-testin avulla. Ryhmien sisäisen kehityksen seuraamiseen seurantamittauksissa käytettiin toistettujen mittausten ANOVA-testiä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että erilaisissa liikuntaympäristöissä ulkoilevilla lapsilla kehittyivät erilaiset motoriset perustaidot. Ryhmä A, kehittyi tilastollisesti merkitsevästi ryhmä B:tä enemmän tasajaloin hyppelyssä sivuttain (f=15,535; p<,001), heitto-kiinniottoyhdistelmässä (f=9,703; p=,004) sekä potkaisemisessa (f=7,573; p=,010). Ryhmä B kehittyi tilastollisesti ryhmä A:ta enemmän tasaponnistuksessa eteenpäin (f=18,012; p<,001), laukassa (f=24,238; p<,001) sekä havaintomotorisissa taidoissa (f=16,268; p<,001). Yksilöllisessä tarkastelussa neljä lasta paransi tuloksiaan ja kahden lapset tulokset huononivat huomattavasti. Tarkasteltavissa yksilöllisen kehityksen taidoissa eniten kehitystä tapahtui hyppelyssä ja tasaponnistushypyssä eteenpäin molempien ryhmien lapsilla. Eniten yksilöllisessä tarkastelussa tulokset laskivat kävelyssä ja hyppelyssä.
Väestön fyysisen kunnon heikkeneminen voidaan katsoa kansanterveyden uhaksi. Lapsesta asti saadut positiiviset liikuntakokemukset voisivat auttaa yksilöitä liikkumaan tulevaisuudessakin. Tämä taas voisi tapahtua haastamalla ja kehittämällä lasten ja nuorten motorisia perustaitoja jo varhaisessa vaiheessa. Motoristen perustaitojen näkökulmasta tärkeissä kehitysvaiheissa olevien lasten kasvattajien olisi hyvä osata keskittyä näiden taitojen haastamiseen ja vahvistamiseen, esimerkiksi liikkumaan innostavia fyysisiä ympäristöjä tarjoamalla.
...
Juha Koskinen (2015). Children's motor skill development in two preschools with different outdoor facilities. Department of physical education, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 52 pp, 3 appendices.
Fatness and obesity are health hazards in childhood. Moreover the lack of physical activity has increased. It would be important to develop fundamental motor skills because these skills advance fast on 3–12-year old children. Learning fundamental motor skills could motivate children to be more physically active and decrease obesity. Because environment has an impact on learning the educators should be conscious of the physical exercise environment they offer for children. The association between physical activity and fundamental motor skills is assumed to strengthen as child grows. Child who possesses good motor skills is more likely going to be physically active than child who possesses worse motor skills. By learning new skills children could be more physically active and this could decrease obesity and lead to lifelong physical activity.
The purpose of this study was to find out children's motor skill development in two preschools with different outdoor facilities. The developments of two preschool groups were compared in six month period. Preschool group A spent time in natural physical exercise environment in forest area every day. Preschool group B spent time in build physical exercise environment in preschools own yard every day. The development of these two groups was compared between fall and spring. Six children were chosen to the individual observation. 34 children participated in the study.
The data were collected between October 2014 and March-April 2015 with APM-battery which consist 12 different test items for fundamental motor skills. Means, standard deviations and percentages were used to describe the data. One way ANOVA-test was used to compare the means of the two groups. T-test was used to compare the starting state difference of the groups. In the follow-up measurements repeated measures ANOVA-test was used to follow the inner development in the group.
The results showed that children who spend time in different outdoor facilities develop different motor skills. Group A developed significantly more in jumping sideways (f=15,535; p<,001), throwing and catching combination (f=9,703; p=,004) and kicking (f=7,573; p=,010). Group B developed significantly more in standing broad jump (f=18,012; p<,001), galloping (f=24,238; p<,001) and perceptual-motor skills (f=16,268; p<,001). Four children improved their results and two children had worse results in the individual observation. The children who were chosen to the individual observation improved most in jumping sideways and in standing broad jump. The children worsen their results mostly in walking and jumping sideways.
Decreasing physical condition of population can be seen as a threat to the public health. Positive physical exercise experiences got as a child could help individuals to be physically active in the future. This could happen by challenging and developing children and youth fundamental motor skills in an early stage. Educators who interact with children, who are in critical stage of developing fundamental motor abilities, should focus on challenging and developing these skills.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
"Odotitko sinä minua?" : ekaluokkalaisten motoristen perustaitojen kehittäminen ja sosiaalisten taitojen tukeminen liikuntaintervention keinoin
Joro, Annemari; Liukkonen, Sirpa (2016)TIIVISTELMÄ Liukkonen, Sirpa ja Joro, Annemari 2016. ”Odotitko sinä minua?” Ekaluokkalaisten motoristen perustaitojen kehittäminen ja sosiaalisten taitojen tukeminen liikuntaintervention keinoin. Liikuntakasvatuksen ... -
Motoristen perustaitojen ja fyysisen aktiivisuuden kehittyminen yläkoulun aikana
Kinnunen, Mika; Rahomäki, Eero (2011)Kinnunen, Mika & Rahomäki, Eero 2011. Motoristen perustaitojen ja fyysisen aktiivi-suuden kehittyminen yläkoulun aikana. Liikuntapedagogiikan pro gradu-tutkielma, 97 s. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida peruskoulun ... -
Pihatrampoliini lasten motoristen perustaitojen kehittäjänä
Viitamaa, Kirsi (2014)Viitamaa Kirsi (2014). Pihatrampoliini lasten motoristen perustaitojen kehittäjänä. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 65 s., 2 liitettä. Varhaislapsuus on ihmisen ... -
Kodin fyysisen ympäristön yhteys 5–7-vuotiaiden lasten motorisiin taitoihin
Tuomi, Tanja; Näppilä, Jarkko (2019)Motoristen perustaitojen kehittäminen nähdään tärkeänä tekijänä varhaisvuosien liikunnassa, sillä ikävuodet 5–7 ovat motoristen taitojen oppimisen kannalta merkittävää aikaa. Motoriset perustaidot luovat edellytykset lasten ... -
3–7-vuotiaiden lasten motoristen perustaitojen yhteys 6–10-vuotiaana mitattuun fyysiseen aktiivisuuteen : kolmen vuoden seurantatutkimus
Hurskainen, Topi; Hyötyläinen, Konsta (2022)Kolmen vuoden seurantatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka 3–7-vuotiaana mitatut motoriset taidot ovat yhteydessä 6–10-vuotiaana mitattuun fyysiseen aktiivisuuteen. Tarkoituksena oli myös kartoittaa 3–7-vuotiaiden ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.