Viitamaa Kirsi (2014). Pihatrampoliini lasten motoristen perustaitojen kehittäjänä. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 65 s., 2 liitettä.
Varhaislapsuus on ihmisen kehityksen kulta-aikaa, jolloin motoriset perustaidot tulisi oppia mahdollisimman hyvin. Viime vuosina pihatrampoliinien suosio on lisääntynyt lasten ja nuorten keskuudessa. Yhä useamman suomalaisen kodin pihalta löytyy pihatrampoliini. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää pihatrampoliinin käytön tarjoamia mahdollisuuksia lasten motoristen perustaitojen harjaannuttamiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien ja lasten kokemuksia pihatrampoliinin käytöstä.
Tämä tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen tieteenfilosofinen lähtökohta oli fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla neljän perheen vanhempien näkemyksiä lastensa toiminnasta pihatrampoliinilla sekä perheiden lasten omakohtais
ia kokemuksia trampoliinin käytöstä. Haastattelujen päätteeksi tein tutkijana havaintoja lasten toiminnasta trampoliinilla. Tutkimusaineiston keruussa käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelumenetelmää. Tutkimuksen teemat nousivat tutkimuksen keskiöön viitekehyksen pohjalta. Teemoiksi valikoituivat pihatrampoliini leikkiympäristönä, pihatrampoliinin hyödyt motoristen taitojen kehittäjänä ja turvallisuustekijät. Haastattelut olivat 19–45 minuutin mittaisia ja aineistoa kertyi yhteensä 132 minuuttia. Haastattelut tehtiin kesän 2014 aikana. Tutkimuksen aineistoanalyysissä käytettiin teoriapohjaista sisällönanalyysimenetelmää.
Tähän tutkimukseen osallistuneet perheet kokivat pihatrampoliinin mielekkäänä leikkiympä-ristönä sekä trampoliinin hankinnan ja käytön myönteisenä ja kannattavana. Pihatrampoliinin kokoaminen oli kevään odotettu kohokohta, ja sen koettiin tuovan lisää tekemistä pihaleikkeihin. Vanhemmat kokivat pihatrampoliinin tukevan lapsen motorisia perustaitoja ja kehittävän lapsen kehonhallintaa, lihaskuntoa, koordinaatiota ja tasapainoa. Tutkimustuloksista ilmeni, että pihatrampoliinilla oli useita erilaisia käyttötarkoituksia ja se mahdollisti myös sellaisten temppujen kokeilun, joita lapset eivät uskaltaneet tehdä kovalla maalla. Vanhemmat lapset nostivat haastatteluissa esille pihatrampoliinin sosiaalisen näkökulman. Pihatrampoliini lisäsi kavereiden kanssa yhdessä puuhastelua, ja kavereiden esimerkin kautta, uskallusta kokeilla erilaisia temppuja. Lisäksi lasten vanhemmat kokivat pihatrampoliinin toimivan erikokoisia ja -ikäisiä ihmisiä yhdistävänä välineenä. Tutkimustuloksista ilmeni, että lapset eivät niinkään ajatelleet turvallisuutta keksiessään mitä uhkarohkeimpia temppuja. Vanhemmat puolestaan nostivat esille trampoliinin turvaverkon tärkeyden lasten turvallisuuden lisääjänä. Haastatteluista ilmeni, että vanhemmat kontrolloivat lastensa toimintaa laatimalla tilannekohtaisia sääntöjä sekä miettimällä trampoliinin sijoittelua. Vanhemmat eivät kokeneet mahdollisia uhkakuvia pelotteena trampoliinin käytölle, vaan kokivat pihatrampoliinin tuomien hyötyjen olevan haittoja suuremmat.
...
Viitamaa Kirsi (2014) Garden trampoline as a developer of children’s fundamental motor skills. Department of Sport Science, University of Jyväskylä, Master’s thesis 65 pp., 2 appendicies.
Early childhood is the golden time of human’s development in which the basic motor skills are to be learned as good as possible. In the recent years the popularity of garden trampolines has increased among children and teenagers. More and more garden trampolines can be found from the gardens of the Finnish detached houses. The aim of this research was to find out how the use of garden trampoline can help children to practice and develop their motor skills. In this thesis was examined parents’ and their children’s experiences about the use of garden trampoline.
This thesis was qualitative. The science philosophical starting point in this research was phenomenological-hermeneutic. The case material was gathered by interviewing the parents of four families and their children. After the interviews I o
bserved the children on the trampoline as a researcher. Semi-structured theme interview –method was used to gather the case material. The themes of the research became the center of this research from the basis of the frame. The themes which were selected were: the garden trampoline as a playing environment, the pros of the garden trampoline as a developer of children’s basic motor skills and the safety factors. The interviews were 19-45 minutes long and the total amount of case material was 132 minutes. The interviews took place during the summer 2014. Theory-based content-analysis method was used as a data-analysis of this research.
All the families in this research felt that the garden trampoline was a meaningful playing environment. They also felt the use and the purchase of it positive and cost-effective. It was a well waited highlight of the spring when it was build. Garden trampoline was felt to bring more action to play. It supported child’s basic motor skills and developed child’s body control, muscles, coordination and balance. The research showed that the garden trampoline had various functions and it allowed children to try stunts that weren’t possible on the solid ground. Older children pointed out the social aspect of garden trampoline. It increased their social life and they dared to try more difficult stunts. Parents felt that garden trampoline gathered people together no matter what age or sex group they were. The research showed that the children didn’t think about the safety factors while coming up the most daring stunts. The parents on the other hand felt that the safety net was an important provider of safety. The interviews showed that parents controlled their children’s actions by setting rules appropriate for the situations and by seeking a suitable placement for the trampoline. They didn’t feel that the possible threats should scare them of, but felt that the pros of the trampoline overcame the cons.
...
