Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorHöylä, Helena
dc.contributor.authorRundgren, Nico
dc.date.accessioned2023-05-16T08:39:21Z
dc.date.available2023-05-16T08:39:21Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/86987
dc.description.abstractKieliahdistus on kielenoppimiseen liittyvää ja sille ominaista ahdistusta, joka ilmenee negatiivisina tuntemuksina kielestä ja sen käytöstä. Sitä on tutkittu jo ennestään melko paljon, mm. Horwitz ja muut (1986) ja myöhemmin Härmälä (2022), mutta tutkimus on yleensä keskittynyt alempiin kouluasteisiin ja ei-kielenopiskelijoihin. Kielenopiskelijoiden tuntemuksia mahdollisesta kieliahdistuksesta on tutkittu huomattavasti vähemmän, ja tällöinkin on tutkittu erityisesti alempien asteiden opiskelijoita. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, millaisia tuntemuksia yliopistotason kielenopiskelijoilla on englannin kielestä ja sen puhumisesta, ja miten nämä näkyvät heidän kieliahdistuksensa tasoissa. Lisäksi tutkimuksessa painotetaan erityisesti puhuttua kieltä, ja keskitytään erityisesti sen liitännäisyyksiin kieliahdistukseen. Tutkimus toteutettiin nettikyselyllä, jossa englannin kielen pääaineopiskelijoilta kysyttiin kysymyksiä liittyen yleiseen kieliahdistukseen sekä kielen puhumiseen ja siihen suhtautumiseen. Kysely perustui Horwitzin (1986) Foreign Language Classroom Anxiety Scale (FLCAS) kyselyyn, jossa vastaajille annetaan pisteitä 33 kysymyksen perusteella, jotka pisteytetään (korkeampi pistetulos=matalampi ahdistuneisuus) ja lopputuloksen mukaan heidän kieliahdistustasoaan arvioidaan. Tässä tutkimuksessa kyselyä muutettiin hieman modernisoimalla Horwitzin alkuperäisiä kysymyksiä, sekä lisäämällä joukkoon muitakin kysymyksiä. Puhutun kielen ahdistuksen tasoa mitattaessa keskityttiin vain kysymyksiin, jotka liittyivät puhutun englannin kysymyksiin, ja yleistasoa mitattaessa analysoitiin Horwitzin alkuperäiseen kyselyyn perustettuja kysymyksiä. Tutkimuksesta selvisi, että kaiken kaikkiaan englannin kielen pääaineopiskelijoiden kieliahdistuneisuustasot ovat hyvin matalat, ja lisäksi puhutun kielen ahdistuneisuustaso (0,77) oli lähes sama Horwitzin (1986) FLCAS:n antaman yleistason kanssa (0,79), eli tämän tutkimuksen perusteella puhuttu englanti ei aiheuta ylimääräistä ahdistusta englannin kielen opiskelijoille. Tuloksista lisäksi nousi esille mahdollinen yleisesti vallitseva luokkahuoneahdistuneisuus, jonka jatkotutkimisesta tulevaisuudessa olisi suuri hyöty.fi
dc.format.extent59
dc.language.isoen
dc.subject.otherforeign language anxiety
dc.titleStudents’ spoken English comfortability in Finnish university classrooms
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202305163053
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineEnglannin kielifi
dc.contributor.oppiaineEnglishen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi301
dc.subject.ysoenglannin kieli
dc.subject.ysoopetus
dc.subject.ysokieli ja kielet
dc.subject.ysosuullinen kielitaito
dc.subject.ysoEnglish language
dc.subject.ysoteaching and instruction
dc.subject.ysolanguages
dc.subject.ysooral language skills


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot