Esikoulussa mitatun kodin lukuympäristön yhteys lapsen lukuintoon luokilla 1–4

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin esikoulussa mitatun kodin lukuympäristön yhteyttä lapsen lukuintoon luokilla 1–4. Kodin lukuympäristön määriteltiin koostuvan yhteisestä lukemisesta ja lukemaan opettamisesta. Lapsen lukuinto kattoi lukukiinnostuksen sekä itsenäisen lukemisen määrän. Tutkimuksen aineisto oli osa Alkuportaat-seurantatutkimusta ja osallistujia oli tässä tutkimuksessa 378. Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä haluttiin selvittää, missä määrin esikoulussa mitattu kodin lukuympäristö ennustaa lapsen lukukiinnostusta luokilla 1–2. Korrelaatiotarkastelujen tulosten pohjalta voi todeta, ettei yhtei-nen lukeminen tai lukemaan opettaminen ole yhteydessä lapsen lukukiinnostukseen kummallakaan mitatulla luokka-asteella. Toisessa tutkimuskysymyksessä haluttiin selvittää, missä määrin kodin lukuympäristö ennustaa lapsen itsenäisen lukemisen määrää vanhemman raportoimana luokilla 1–4. Lineaarisen regressioanalyysin tulokset osoittivat, että sekä yhteinen lukeminen että lukemaan opettaminen ennustivat lapsen itsenäisen lukemisen määrää positiivisesti luokilla 1–3. Luokalla 4 tilastollisesti merkitsevä omavaikutus oli vain yhteisellä lukemisella. Tutkimuksen johtopäätös on, että yhteinen lukeminen ja lukemaan opettaminen kotona kannattaa, koska mitä enemmän lapsen kanssa on luettu ja mitä enemmän lasta on opetettu lukemaan, sitä enemmän lapsi myös itse lukee kouluiässä. Vanhempia tulisi informoida kodin lukuympäristön merkityksestä lapsen itsenäisen lukemisen määrään.