Työtyytyväisyys ja työn imu varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tämä määrällinen tutkimus käsittelee varhaiskasvatuksen työntekijöiden työhyvinvointia ja erityisesti työtyytyväisyyttä ja työn imua varhaiskasvatuksessa ja selvittää varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnatun TUIKKU-hankkeen vaikutuksia varhaiskasvatuksen työntekijöiden työtyytyväisyyden ja työn imun kokemuksiin. Tutkimusaineisto on kerätty varhaiskasvatuksen työntekijöiltä (N=112) kyselylomakkeilla. Tutkimustiedon mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvoinnilla on varhaiskasvatuksen laatua parantava (Jennings, 2020; Nislin ym., 2015) ja avartava vaikutus (Cumming & Wong, 2019). Sen on myös todettu olevan yksi pitovoimaa lisäävä tekijä (McMullen ym., 2020). Varhaiskasvatus-alan kärsiessä vakavasta työvoimapulasta (Lehtinen, 2022) ja hälyttävän suuren osan henkilöstöstä pohtiessa alanvaihtoa (JHL, 2021; OAJ, 2021) onkin tärkeää suunnata huomio interventioihin, joilla voitaisiin tukea varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointia ja näin vaikuttaa varhaiskasvatusalan henkilöstön pitovoimaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei varhaiskasvatuksen henkilöstön työtyytyväisyydessä ja työn imussa tapahtunut tilastollisesti merkitsevää muutosta TUIKKU-hankkeen aikana. Kuitenkin tarkasteltaessa interventio- ja kontrolliryhmien työtyytyväisyyden keskiarvoja havaittiin ryhmien työtyytyväisyyden kehityksen suunnan eroavan hieman toisistaan. Ero ei ole tilastollisesti merkitsevä, mutta se voi viitata TUIKKU-hankkeen potentiaaliin henkilöstön työhyvinvointia tukevana interventiona. Tuloksia selittää osaltaan se, että TUIKKU-hankkeen henkilökunnalle suunnattujen harjoitusten käyttö oli jäänyt hankkeen aikana vaatimattomaksi, lisäksi lopulliseen analyysiin kelpuutettu otos jäi melko pieneksi.