”Sopisitko joukkoomme?” : inkluusion diskurssit suomalaisten yritysten verkkoviestinnässä

Abstract

Monimuotoinen työvoima on globalisaation myötä lisääntynyt myös Suomessa, mutta erilaisten yksilöiden integroituminen organisaation toimintaan on koettu haastavaksi. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella ratkaisuksi tähän ongelmaan on nostettu inkluusio, jonka avulla varmistetaan, että jokainen yksilö voi taustastaan riippumatta olla oma itsensä, ja tuntea työyhteisössä kuuluvansa joukkoon. Tässä laadullisessa tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan sitä, miten inklusiivisuus rakentuu suomalaisten organisaatioiden ulkoisessa verkkoviestinnässä. Aiempien tutkimusten täydentäjänä tämä tutkimus tuo näkökulmaa siihen, mitä merkityksiä yritysten verkkosivuilla olevilla inkluusion diskursseilla voi työnhakijan mielessä muodostua, ja mitä tämä voisi tarkoittaa niin työnhakijalle kuin itse organisaatiollekin. Verkkoviestintä on yrityksille tärkeä imagoa rakentava työkalu, jonka pohjalta potentiaalinen hakija voi muodostaa käsityksen siitä, sopiiko hän organisaation palvelukseen vai ei. Tutkimuksen aineistossa on tarkasteltu 10:n suomalaisen yrityksen verkkosivuja. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia ja diskurssianalyysia. Tutkimuksen tuloksissa on nähtävillä lisääntynyt kiinnostus monimuotoisuuden ja inkluusion käytänteitä kohtaan. Inkluusioon liittyviä teemoja tuotiin yritysten verkkosivuilla monipuolisesti esille ja niihin suhtauduttiin kantaa ottavasti. Diskurssianalyysin avulla erotettiin neljä inklusiivisuutta rakentavaa diskurssia: normatiivinen, työnantajalupaus, ideaalityöntekijä ja hyötynäkökulman diskurssit. Normatiivinen, työnantajalupaus ja hyötynäkökulman diskurssit painottuivat vahvasti yrityskuvan ja imagon parantamiseen sekä vastuullisuusaspektin esiintuomiseen. Ideaalityöntekijän diskurssien pyrkimys oli puolestaan löytää henkilöitä, jotka sopivat jo olemassa olevaan työyhteisöön, eli painotus oli inkluusion suhteen vahvasti assimilaatiossa. Jos yritys haluaa tuoda verkkosivuillaan esiin aidosti inklusiivista työnantajamielikuvaa ja yrityskulttuuria, olisi heidän tärkeää analysoida sitä, millainen viesti heidän verkkosivuiltaan ulkopuoliselle henkilölle välittyy. Seuraava panostus voisi olla siirtyminen retoriikasta käytäntöön ja tulosten esiintuomiseen.