Suomalaisten ja saamelaisten kategorisointi ja siihen kytkeytyvät diskurssit Réginald Outhier’n matkapäiväkirjassa Journal d’un voyage au Nord en 1736 & 1737

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia suomalaisten sekä saamelaisten kategorisointia sekä kategorioihin kytkeytyviä diskursseja ranskalaisen astemittausretkikunnan jäsenen Réginald Outhier’n päiväkirjassa Journal d’un voyage au Nord en 1736 & 1737. Vuosina 1736–1737 Pierre Louis Moureau de Maupertuis’n johtama tieteellinen retkikunta matkasi Ranskasta tuolloisen Ruotsin pohjoisosiin Tornionlaakson alueelle suorittaakseen astemittauksia maapallon muodon selvittämiseksi. Outhier’n päiväkirja sisältää runsaasti kuvailuja niin suomalaisista kuin saamelaisistakin, ja tarjoaa näin ollen mielenkiintoisen historiallisen näkökulman suomalaisuuteen ja saamelaisuuteen. Aineistoni koostuu Outhier’n vuonna 1744 julkaistun päiväkirjan merkinnöistä Tornionlaaksossa vietetyltä ajanjaksolta, eli kesäkuusta 1736 seuraavan vuoden kesäkuuhun. Pituudeltaan aineisto on noin 122 sivua. Olen rajannut aineiston vain Tornionlaaksossa vietettyyn aikaan, sillä maininnat saamelaisista ja suomalaisista rajoittuvat tähän päiväkirjan osaan. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Millaisiin kategorioihin suomalaisia ja saamelaisia kategorisoidaan päiväkirjassa? Millaisia määreitä näihin liittyy? 2. Mitä diskursseja kytkeytyy suomalaisten ja saamelaisten kategorioihin? Tarkastelen aineistoani diskurssintutkimuksen teoreettisesta viitekehyksestä käsin, tukeutuen sosiaalisen konstruktionismin mukaiseen käsitykseen sosiaalisen todellisuuden rakentumisesta vuorovaikutuksessa. Hyödynnän sekä kategorioiden, että diskurssien käsitettä, tukeutuen vahvasti Michel Foucault’n (2014) näkemyksiin tiedosta ja vallasta analysoidessani aineistoa niin kielellisen mikrotason kuin yhteiskunnallisen makrotasonkin kautta. Pääasiallisena nimityksenä suomalaisista käytettiin termejä Finnois sekä Finlandais (suomalainen), ja suomalaisuuden kategorian merkittävimpinä määreinä esiintyivät kieli sekä yhteiskunnallinen asema. Pääkategoria ”suomalaiset” koostuu päiväkirjassa useammasta alakategoriasta, kuten suomalaiset sotilaat sekä talonpojat. Suomalaisten kategoriaan kytkeytyvät kunnioituksen sekä sivistymättömyyden diskurssit, jotka luova suomalaisista toisaalta ahkeraa ja sankarillista, toisaalta taikauskoista sekä kielitaidotonta kuvaa ranskalaisen näkökulmasta. Saamelaisten pääasiallisena kategoriana toimii lähinnä ”Lapon” (lappalainen). Sanaa ”saamelainen” ei käytetä päiväkirjassa, ja kategorian liitetyistä määreistä useimmat liittyvät ulkonäköön sekä elintapoihin. Saamelaisuuteen kytkeytyvät diskurssit ovat vierauden sekä luonnonläheisyyden diskurssit, joiden myötä saamelaiset näyttäytyvät aineistossa vieraina, mutta taitavina luontoihmisinä. Tutkielma antaa historiallista näkökulmaa sekä suomalaisten että saamelaisten asemaan 1700-luvun Euroopassa niin kansainvälisessä kuin paikallisessakin yhteiskunnallisessa kontekstissa. Tekstissä muodostuu selkeitä valtarakenteita, joissa ranskalaiset ovat hierarkiassa korkeimpana ja saamelaiset usein alimpana. Saamiani tuloksia voidaan vertailla myös laajemmassa historiallisessa kontekstissa eri aineistojen kautta, jolloin voidaan saada uutta ja merkittävää tietoa esimerkiksi hyödyntämällä kolonisaation käsitettä.