Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kaupungistumista merkityksellistetään suomalaisissa sanomalehdissä. Aihe on ajankohtainen, sillä kaupungistuminen on vaikuttanut koko Suomeen merkittävästi jo vuosikymmenten ajan, mutta kielitieteen näkökulmasta teemaan ei ole aiemmin perehdytty. Portinvartijateorian mukaan medialla, kuten sanomalehdillä, on tärkeä rooli yleisen keskusteluilmapiirin luomisessa. Pääkirjoitusten kaupungistumiseen liittyvän merkityksellistämisen tarkastelu tarjoaa oivat lähtökohdat ymmärtää koko ilmiötä paremmin, sillä kieli sekä luo todellisuutta että uusintaa ja legitimoi olemassa olevia, kiistattomina pidettyjä totuuksia.
Teoreettisena viitekehyksenä on kriittinen diskurssianalyysi, mikä näkyy kiinnostuksena kielenkäytön ja vallan väliseen suhteeseen. Tutkimuksessa hyödynnetään taustateoriana myös journalistiikan alalta peräisin olevaa portinvartijateoriaa. Analyysimenetelmä pohjautuu Faircloughin esittelemään kolmiportaiseen analyysiin, jossa kielen tark
astelun ohella huomioidaan yhteiskunnallinen konteksti ja mahdolliset taustalla vaikuttavat ideologiat. Lisäksi hyödynnän kielen analyysissa systeemis-funktionaalisen kieliteorian käsitteistöä ja Isoa suomen kielioppia.
Aineisto koostuu 30 pääkirjoituksesta, jotka on julkaistu Aamulehdessä, Helsingin Sanomissa ja Karjalaisessa. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Millaisia kaupungistumiskehitystä kuvaavia diskursseja aineistosta on havaittavissa ja miten diskurssit eroavat toisistaan? 2. Millaisin kielellisin keinoin kaupungistumiskehitystä kuvaavia diskursseja rakennetaan? 3. Eroavatko kaupungistumiskehitystä kuvaavat diskurssit toisistaan niin sanotuissa kaupunki- ja maaseutulehdissä?
Aineistosta erottuu neljä erilaista diskurssia: toimenpide-, asunto-, talous- ja aluediskurssi, joita kaikkia jokainen sanomalehti hyödyntää useasti. Toimenpidediskurssissa vaaditaan toimia kaupungistumisen vauhdittamiseksi tai hillitsemiseksi, ja se ilmentää parhaiten sanomalehtien välisiä näkökulmaeroja. Asuntodiskurssissa kaupungistuminen merkityksellistetään asumiseen ja asuntomarkkinoihin vaikuttavaksi ilmiöksi, prosessimaiseksi muutokseksi. Talousdiskurssissa kaupungistumista tarkastellaan sen taloudellisten vaikutusten kautta, jolloin keskiössä ovat lähinnä taloudelliset ongelmat ja kehityskulut yksilöä laajempien entiteettien näkökulmista. Aluediskurssissa kaupungistuminen on ilmiö, joka vaikuttaa etenkin alueellisesti. Tämä diskurssi ilmentää parhaiten tarkasteltavien sanomalehtien paikallisuutta, sillä useimmiten alueeksi määritellään lehden levikkialue. Lehtien väliset sisällölliset erot ovat kielellisiä suurempia. Kaupunkilehdissä kaupungistuminen merkityksellistetään tyypillisesti positiiviseksi, maaseutulehdissä negatiiviseksi ilmiöksi.
...
