Peruskoulun ja toisen asteen erityisopettajien ja opinto-ohjaajien antamat merkitykset vuoden 2021 oppivelvollisuusuudistukselle

Abstract

Suomessa toteutettu oppivelvollisuusuudistus astui voimaan vuoden 2021 elokuussa, ja sen myötä oppivelvollisuus laajeni koskemaan kaikkia nuoria aina 18-vuotiaaksi asti. Uudistuksen yhtenä tavoitteena oli ehkäistä koulupudokkuutta ja sen myötä nostaa nuorten koulutustasoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia merkityksiä peruskoulun ja toisen asteen erityisopettajat ja opinto-ohjaajat antavat tälle oppivelvollisuusuudistukselle. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisten diskurssien kautta erityisopettajat ja opinto-ohjaajat kuvailevat oppivelvollisuusuudistusta. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millaisia asemointeja he rakentavat itselleen ja nuorille näiden diskurssien sisällä. Tutkimusaineisto koostuu seitsemän peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa työskentelevän erityisopettajan ja opinto-ohjaajan sekä yhden asiantuntijan haastatteluista. Haastattelumenetelmänä toimi puolistrukturoitu yksilöhaastattelu. Haastattelut toteutettiin syksyn 2022 aikana Zoom-alustalla. Tutkimusaineisto analysoitiin diskurssianalyyttisesti. Opettajat kuvasivat oppivelvollisuusuudistusta aineistossa viiden eri diskurssin kautta: taloudellisen diskurssin, oppilaslähtöisen diskurssin, pragmaattisen diskurssin, yhteiskunnallisen diskurssin ja innovatiivisen diskurssin kautta. Kuvailu oli jokaisessa diskurssissa pääosin kriittistä, ja diskurssit rakensivat yhdessä uudistuksesta kuvaa väärin toteutettuna. Opettajat antoivat nuorille asemointeja lähes jokaisessa diskurssissa lukuun ottamatta yhteiskunnallista diskurssia. Nuoret asemoitiin aineistossa esimerkiksi uudistuksesta hyötyjäksi tai vaihtoehtoisesti kärsijäksi, sekä velvollisiksi ja kehitystarpeen herättäjäksi. Itsensä opettajat asemoivat aineistossa usein toimettomaksi ja neuvottomaksi uudistuksen edessä, ja esittivät, ettei heitä ole kuultu uudistuksen toteutuksessa. Opettajien oppivelvollisuusuudistukseen liittyvät huolet kohdistuivat erityisesti resursseihin, tuen riittävyyteen ja uudistuksen nopeaan aikatauluun.