Ylioppilaskoe on Suomen koulutusjärjestelmässä suoritettava standardisoitu valtakunnallinen koe. Kokeella on merkittävä vaikutus oppilaan akateemisiin tulevaisuudennäkymiin, ja täten kokeeseen valmistautuminen edellyttää tietynlaisten taitojen harjoittelua lukio-opiskelussa. Lisäksi kokeen painoarvo on viimevuosina noussut uudistuksessa, jonka myötä suurin osa yliopistojen lähtöpaikoista täytetään suoraan ylioppilaskokeen tulosten pohjalta. Tässä tutkimuksessa selvitetään lukion englannin opettajien näkemyksiä ja kokemuksia siitä, mitä kielitaitoja lukioenglannissa harjoitellaan, miten ylioppilaskoe vaikuttaa opettajiin ja heidän opetukseensa, sekä mitä vaikutuksia kokeella on opettajien mielestä oppilaisiin. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoituja haastatteluja käyttäen. Haastateltavana olivat kaksi englanninopettajaa, joista molemmat omasivat noin 30 vuoden kokemuksen lukio-opetuksesta. Haastattelut olivat 21 ja 33 minuuttia pitkiä. Osallistujilta kysyttiin kysymyksiä neljään
teemaan liittyen: 1) heidän opettajataustastansa, 2) eri kielitaitojen (lukeminen, kirjoittaminen, kuuntelu ja puhuminen) opetuksesta lukiossa, 3) ylioppilaskokeen vaikutuksesta heihin ja heidän opetukseensa, sekä 4) ylioppilaskokeen vaikutuksesta heidän oppilaisiinsa. Pienestä osallistujamäärästä johtuen tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta molemmilla osallistujilla oli kattava kokemus sekä lukio-opetuksesta että englannin ja/tai pedagogiikan tutkimuksesta. Tutkimustuloksista ilmenee ensimmäisenä, että lukeminen ja kuuntelu saavat enemmän huomiota lukio-opetuksessa verrattuna kirjoittamiseen ja puhumiseen. Päällimmäisinä selityksinä tälle on, että produktiivisia taitoja on työlästä arvioida reseptiivisiin taitoihin verrattuna, että suullisia taitoja ei tällä hetkellä testata ylioppilaskokeessa, ja että oppilaat lukevat ja kuulevat englantia paljon vapaa-ajallaan. Toisena havaintona aineistosta tehtiin se, että opettajat lähtökohtaisesti opettavat englantia elämää eivätkä koetta varten, mutta toisen vuoden opiskelijoista lähtien alkavat tuomaan esille ylioppilaskoetta ja siinä vaadittavia koeominaisia taitoja sekä strategioita, osittain oppilaiden oman halukkuuden takia. Opettajien mukaan oppilaat sen sijaan kokevat ylioppilaskokeen joskus vahvastikin ahdistavana ja stressaavana. Opettajat kuitenkin näkevät ylioppilaskokeessa vaadittavien taitojen menevän paljolti päällekkäin tosielämässä vaadittavien taitojen kanssa. Jatkossa olisi hyvä tutkia laajemmassa mittakaavassa, kuinka hyvin Suomen ensimmäisen ja toisen asteen koulutuksessa harjoitellut taidot vastaavat työelämässä ja vapaa-ajalla vaadittavia taitoja.
...
