Finnish upper secondary students' perceptions of how well current English teaching prepares for the matriculation examination

Ylioppilaskokeiden painoarvo Suomessa on kasvanut merkittävästi vuosina 2018–2020 toteutetun opiskelijavalintauudistuksen myötä: useat korkeakoulut ovat siirtyneet valitsemaan enemmistön opiskelijoistaan ylioppilastodistusten perusteella. Tämän vuoksi on syytä tutkia, valmistaako suomalainen lukiokoulutus opiskelijansa riittävän hyvin ylioppilaskokeita varten. Tämä tutkimus keskittyy erityisesti englannin kielen opetukseen ja oppimiseen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää nykyisten lukiolaisten tai aiemmin Suomessa lukiokoulutuksensa saaneiden henkilöiden kokemuksia siitä, kuinka hyvin lukion englanninopetus valmistaa ylioppilaskokeeseen. Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeella, jossa kielitaidon eri osa-alueet ovat jaoteltuna ylioppilaskokeessa testattavien kategorioiden mukaisesti kuullunymmärtämiseen, luetunymmärtämiseen, tekstin tuottamiseen ja kielioppiin. Kyselyyn on myös sisällytetty kysymyksiä koskien suullista kielitaitoa, siitä huolimatta, että se ei tällä hetkellä ole osa kielten ylioppilaskokeita. Suullisen osion sisällyttämisestä ylioppilaskokeisiin on keskusteltu paljon vuosien varrella, joten myös sen opettamisen riittävyydestä on relevanttia kerätä lisää tietoa. Kyselyn tulokset analysoidaan pääasiassa määrällisesti tilastollisesti kuvaavan analyysin avulla. Analyysi osoittaa, että enemmistö vastaajista kokee kuullunymmärtämisen ja tekstin tuottamisen harjoittelun lukion englannintunneilla riittämättömäksi ylioppilaskokeen kannalta. Mahdollisina selityksinä tälle nousee avoimissa vastauksissa muun muassa ylioppilaskokeen kuullunymmärtämistehtävien vaikeus ja sekä kuullunymmärtämisen että kirjallisen tuottamisen vähäinen harjoittelu. Sen sijaan luetunymmärtämisen opetus koetaan pääosin riittäväksi. Vastaukset osoittavat, että kieliopin harjoittelu koetaan jopa liialliseksi, suuren harjoittelumäärän viedessä aikaa muihin kielen osa-alueisiin keskittymiseltä. Suullista tuottamista käsittelevät vastaukset osoittavat, että vastaajat pitävät sitä kaikista vähiten harjoiteltuna kielen osa-alueena. Näiden tulosten perusteella lukion englannin kielen opetusta tulisi kehittää siten, että opetus vastaisi riittävyydeltään ja vaikeustasoltaan paremmin ylioppilaskokeen tasoa, jotta kaikilla opiskelijoilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet pärjätä kokeissa kielitaidon lähtötasosta riippumatta. Tulokset eivät ole laajemmin yleistettävissä, sillä tutkimukseen osallistui 26 vastaajaa. Tämän vuoksi lisää tutkimusta aiheesta kaivataan. Tuleva tutkimustieto voisi myös pyrkiä selvittämään syitä tuloksille: Mistä opiskelijoiden kokema riittämättömyys tiettyjen osa-alueiden kohdalla johtuu?