Flerspråkiga åttaklassisters språkjag som svenskinlärare och attityder mot svenskinlärning

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia monikielisten kahdeksasluokkalaisten asennoitumista ruotsin kielen opiskeluun sekä heidän käsityksiään itsestään ruotsinoppijoina. Määrittelen monikielisyyden useamman kuin yhden kielen käyttönä arjessa. Pääkäsitteet ovat kieliasenne ja kieliminä, ja niiden kautta tarkastelen oppilaiden haasteita, onnistumisia, tavoitteita, opetuksen sisältöjä sekä muiden ihmisten merkitystä oppilaiden kieliasenteille ja kieliminälle. Tutkin oppilaiden kieliasenteita ja kieliminiä kvalitatiivisesti haastattelemalla kolmea monikielistä kahdeksasluokkalaista joulukuussa 2022. Teemahaastattelun aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksessa vastattiin seuraaviin kysymyksiin: Millaisia oppilaiden kieliasenteet ruotsin opiskelua kohtaan ovat? Millaisia ruotsin kielen kieliminiä oppilaiden ajatuksista muodostuu? Oppilaat suhtautuivat pääosin positiivisesti ruotsin opiskeluun tässä hetkessä, mutta ajatukset ruotsin hyödyllisyydestä heidän tulevaisuutensa kannalta vaihtelivat. Oppilailla oli ollut ennakkoluuloja ruotsin opiskelua kohtaan aloittaessaan ruotsin opinnot, mutta ne ovat muuttuneet. Kotikielen merkitys asennoitumiselle ruotsin opiskeluun tuli esille vain yhden oppilaan kertoessa ennakkokäsityksistään. Oppilaiden kieliministä muodostui myönteinen kuva, ja he kuvasivat vaihtelevasti vahvuusalueitaan ja tavoitteitaan. Arvosanat korostuivat tapana arvioida omia ruotsin taitoja. Suosikkitehtäviksi oppilaat nimesivät erityisesti kommunikatiiviset tehtävät. Oppilaat olivat tyytyväisiä opetuksen sisältöön. Positiivisten kieliasenteiden ja kieliminien kautta voidaan nähdä yhteys opetussisällön, opettajan ja perheenjäsenten merkitykseen.