Tietoa pidetään yhtenä tärkeimmistä yksittäisistä organisaatioiden resursseista tietointensiivisillä aloilla, kuten ohjelmistokehityksessä. Organisaatioiden tietämys esiintyy monessa muodossa kuten asiantuntemuksena, taitona, ja erikoisosaamisena, joilla voidaan luoda kilpailuetua suhteessa muihin. Tätä tietämystä täytyy kuitenkin pystyä hallitsemaan ja soveltamaan oikein, jotta siitä olisi mitään hyötyä organisaatiolle. Ammatinharjoittajien keskuudessa näyttää vallitsevan yleinen näkemys, että sekä tietämyksen jakamista ja hallintaa pidetään erittäin tärkeänä. Mielenkiintoista tässä on se, että tämä käsitys tärkeydestä ei heijastu käytännössä; organisaatiot eivät osaa hyötyä omistamastaan tietämyksestä. Tämä taipumus johtaa ongelmiin, kuten heikkoon yhteistyöhön, työn tehottomuuteen, ja arvokkaan tietämyksen menettämiseen.
Tämä tutkimus esittää, että syyt tutkimusaukon takana täytyy tunnistaa. Tutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena on tunnistaa haitallisia tekijöitä, jotka voivat estää
tai lannistaa yksilöitä jakamasta ja hallitsemasta tietämystä tehokkaasti. Lisäksi tutkimuksessa pyritään ymmärtämään, kuinka näiden haitallisten tekijöiden vaikutuksia voidaan käytännössä vähentää tai jopa poistaa.
Tutkimuksen tarkastellessa tiettyä ilmiötä, tutkimusmenetelmäksi valittiin tulkitseva tapaustutkimus, joka mahdollistaa sellaisten aiheiden ymmärtämisen, joista ei ole huomattavaa aiempaa kirjallisuutta. Empiirinen data kerättiin puolistrukturoiduilla ryhmähaastatteluilla, jossa haastateltavat edustivat useita tiimejä ja tehtäviä.
Tämä tutkimus vahvistaa, että koetun tiedonhallinnan tärkeyden ja sen käytäntöön heijastumisen välillä on aukko osoittaen käytännön keinojen vähäisen realisoitumisen. Useita haitallisia tekijöitä tunnistettiin, jotka voivat olla kyseisen aukon aiheutumisen takana. Kyseiset löydetyt tekijät on ryhmitelty henkilökohtaisiin sosiaalisiin aiheisiin, organisaation sosiaalisiin aiheisiin, teknisiin aiheisiin, ympäristöön liittyviin aiheisiin, sekä yhteen kietoutuneisiin sosiaalisiin ja teknisiin aiheisiin. Sosiaaliset tekijät olivat huomattavasti yleisempiä kuin tekniset tai ympäristöön liittyvät tekijät, mikä osoittaa, että useimmiten ongelmat tiedon hallitsemisessa ja jakamisessa johtuvat inhimillisistä arvoista, motiiveista, päätöksistä, ja tavoista. Esitetyt suositukset näiden haitallisten tekijöiden lieventämiseksi tai poistamiseksi keskittyvät lähinnä työntekijöiden toiminnan parantamiseen esimerkiksi tarjoamalla koulutusta ja ohjenuoria.
...
Knowledge is considered to be one of the most important individual resources for organizations in knowledge-intensive fields such as software development. Organizations possess knowledge in form of expertise, skills, and specialized knowledge that can be used to create a competitive advantage in today’s highly competitive markets. However, possessed knowledge still needs to be managed and applied correctly to provide any kind of benefit for the organization. A common view among practitioners seems to be that both knowledge sharing and knowledge management are regarded as extremely important. Interesting-y, this perception of importance is not reflected in practice as organizations are failing to benefit from possessed knowledge. This tendency leads to issues such as poor cooperation, low work efficiency, and the loss of valuable knowledge with departing employees.
This thesis suggests that it is crucial to identify the reasons behind this gap. The main objective of this thesis is to i
dentify hindering factors that can prevent or discourage individuals from effectively sharing and managing knowledge. Furthermore, the thesis strives to understand how the effects of these hindering factors can be lowered or even eliminated in practice.
As this study is looking into a specific phenomenon, an interpretive case study was selected as the research method to provide an understanding of a topic with very limited prior literature. Empirical data was collected through semi-structured group interviews in an international large IT organization where several employees from different teams and positions were interviewed.
This study confirms that there is a gap between the perceived importance of knowledge management and how little it is reflected in practice. Multiple hindering factors were identified that can explain this observed gap. These factors are grouped into personal social topics, organizational social topics, technical topics, environmental topics, and interrelated social and technical topics. Social factors were notably more common than technical or environmental ones, indicating that most often issues with effective knowledge sharing and management originate from human values, motivations, decisions, and habits. Presented recommendations for easing or eliminating these hindering factors are thus focused on improving employees’ actions for example by offering training and guidelines to follow.
...
