Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorTaipale, Sakari
dc.contributor.advisorOinas, Tomi
dc.contributor.authorAihinen, Taru
dc.date.accessioned2023-03-13T07:04:17Z
dc.date.available2023-03-13T07:04:17Z
dc.date.issued2022
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/85969
dc.description.abstractOppilaiden hyvinvointi ja koulunkäyntiin liittyvät ongelmat ovat olleet viime vuosina paljon näkyvillä mediassa. Lisäksi lasten ja nuorten hyvinvointiin ja koulun rooliin hyvinvoinnin tekijänä on kiinnitetty viimeaikaisessa tutkimuksessa paljon huomiota. Kuitenkaan oppilaiden hyvinvoinnin ja kuntien toteuttamien kouluverkkomuutosten välistä yhteyttä ei ole tutkittu, vaikka Suomen peruskouluverkko on muuttunut viime vuosikymmeninä huomattavasti. Tässä tutkimuksessa vastataan kahteen tutkimuskysymykseen: mitkä kunnan tekijät yhdistävät kouluverkkomuutoksen tehneitä kuntia ja millaisia vaikutuksia toteutuneilla kouluverkkomuutoksilla on ollut oppilaiden kouluhyvinvointiin? Tutkimus jakautuu siten kahteen osakokonaisuuteen. Aineistona tutkimuksessa hyödynnetään julkisesti saatavilla olevaa kuntakohtaista tilastoaineistoa. Oppilaiden hyvinvoinnin tarkastelu perustuu Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen toteuttaman kouluterveyskyselyn kuntakohtaisiin tuloksiin. Kouluverkkomuutoksia toteuttaneita kuntia tarkastellaan kunnan väestörakenteen, kouluverkon, talouden ja väestön sosioekonomisten tekijöiden näkökulmasta. Hyvinvoinnin tarkastelun viitekehyksenä toimii Konun koulun hyvinvointimalli, joka jakautuu koulun olosuhteita, oppilaiden sosiaalisia suhteita, itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia ja terveyttä kuvaaviin kokonaisuuksiin. Tutkimuksessa tarkastellaan ylä- ja yhtenäiskouluverkkomuutoksia toteuttaneita Manner-Suomen kuntia sekä yläkoulun oppilaiden hyvinvoinnissa tapahtunutta muutosta vuosien 2013–2019 välillä. Riski kouluverkon supistamiseen kasvaa kunnan asukasluvun, väestön koulutustason ja huostassa tai kiireellisesti sijoitettujen lasten osuuden kasvaessa. Riskiä pienentää valtionosuusrahoituksen osuuden kasvu. Näiden tekijöiden muutos, asukaslukua lukuun ottamatta, vaikuttaa myös oppilaiden kouluhyvinvoinnin muutokseen. Kouluverkon muutoksella ei ole vaikutusta oppilaiden kokeman hyvinvoinnin muutokseen.fi
dc.format.extent82
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.titleKouluverkkomuutokset ja niiden vaikutus oppilaiden hyvinvointiin
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202303132124
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineYhteiskuntapolitiikkafi
dc.contributor.oppiaineSocial Policyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi209
dc.subject.ysohyvinvointi
dc.subject.ysokunnat
dc.subject.ysooppilaat
dc.subject.ysokoulut
dc.subject.ysoperusopetus
dc.subject.ysososioekonomiset tekijät
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot