Vankilassa olevat naiset : kuntoutus ja interventiot sosiaalityössä rikoskierteen katkaisemiseksi

Abstract

Tämän tutkielman keskeinen tehtävä on selvittää, millaisia mahdollisuuksia sosiaalityössä on naisvankien kuntouttamiseksi. Tutkimuskysymykseni on: kuinka naisvankeja kuntoutetaan sosiaalityön keinoin ja minkälaisia sosiaalityön interventioita on olemassa vankilassa olevien naisten rikoksettoman elämäntavan tukemiseksi. Samalla tutkimuksen tarkoituksena on luoda ymmärrystä naisvankien traumahistoriasta ja väkivallan kokemuksista. Tutkielma on toteutettu kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmää mukaillen ja tutkielmassa tarkastelun kohteena on aiemmin tehty tutkimus aiheesta. Aineistoon on valikoitunut 21 tutkimusartikkelia ja yksi sosiaalityön väitöskirjatutkimus. Aineisto koostuu pääasiassa Yhdysvalloissa tehdystä tutkimuksesta.

Käsitteellisenä viitekehyksenä kandidaatintutkielmassani toimii naiserityisen vankeuden ja naisten tekemän rikollisuuden kuvaaminen sekä rikoksista irtautumisen prosessin eli desistanssin tarkasteleminen. Läpileikkaavana teemana tutkimuksessa on naiserityisyyden huomioiminen, minkä vuoksi tutkimuksen orientaatio on itsessään feministinen. Naisvangit ovat marginaalisessa asemassa sekä yhteiskunnassa, että vankilassa. Sosiaalityössä keskeistä on eri tavoin marginaalisiin elämäntilanteisiin ajautuneiden ihmisten tukeminen ja syrjäytyneiden ihmisten liittäminen osaksi yhteiskuntaa. Sosiaalityötä tarvitaan naisvankien kanssa tehtävän työskentelyn tueksi.

Kirjallisuuden perusteella näyttää siltä, että sosiaalityössä on monia mahdollisuuksia naisvankien kuntouttamiseksi. Naisvankien kanssa tehtävässä sosiaalityössä korostuu vankien oikeuksien puolustaminen, narratiiviset menetelmät, voimavaralähtöisyys, traumatietoinen työote sekä naisvankien sosiaalisten suhteiden ja vanhemmuuden tukeminen. Sekä sosiaaliset suhteet että narratiivisen ja voimavaralähtöisen työotteen mahdollistama identiteettityöskentely ovat yhteydessä rikoksista irtautumisen prosessiin. Sosiaalityön osaamista hyödyntävillä interventioilla on tutkimuksen mukaan positiivisia vaikutuksia naisvankien mielenterveyteen, traumaoireisiin ja itsetuntoon.

Naisvankien kuntoutusmuotoja sosiaalityön kontekstissa on kuitenkin tarpeen tutkia lisää. Erilaisten ohjelmien vaikuttavuudesta ja niiden soveltamisesta on tietoa rajallisesti etenkin Suomessa.