Rikoksista irtaantuminen ja rikoksettoman elämän ylläpito - vankeustaustaisten naisten kokemuksia merkityksellisistä tekijöistä

Abstract

Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on tutkia vankeustaustaisten naisten kertomuksia rikoksista irtaantumisesta sekä rikoksettoman elämän ylläpitämisestä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät nousevat vankeustaustaisten naisten puheissa merkityksellisiksi desistanssin eli rikollisuudesta irtaantumisen sekä rikoksettoman elämän ylläpitämisen kannalta. Naiset vankilassa ovat selkeä vähemmistö, sillä esimerkiksi vuonna 2020 kaikista Suomen vangeista vain noin kahdeksan prosenttia oli naisia (Rikosseuraamuslaitoksen tilastoja 2020, 16). Naisvangeilla on usein toisiinsa kietoutuneita mielenterveys- ja päihdeongelmia, työttömyyttä, syrjäytyneisyyttä sekä muita kasautuneita sosiaalisia ongelmia (Salovaara 2019, 176). Vankeusrangaistuksen tavoite on Suomen lakiin perustuen (vankeuslaki (767/2005)) lisätä tuomitun valmiuksia elää rikoksetonta elämää. Tähän tavoitteeseen pyritään pääsemään esimerkiksi edistämällä tuomitun sijoittumista takaisin yhteiskuntaan sekä lisäämällä hänen valmiuksiaan elää rikoksetonta elämää (Granfelt 2016, 62). Tällä maisterintutkielmalla pyrin tuomaan lisää tietoa sekä ymmärrystä siitä, mitkä asiat ovat vankeustaustaisten naisten mukaan sellaisia tekijöitä, jotka he kokevat tärkeiksi rikollisuudesta irtaantumisen sekä rikoksettoman elämän kannalta. Tutkielman aineisto koostuu kahdestatoista vankeusrangaistuksen saaneen, mutta jo vapautuneen naisen haastattelusta. Tutkielma on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, ja aineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii desistanssin käsite, sekä desistanssin alla kolme teoriaa: halu hyvittää, kognitiivinen muutos sekä pelätty minä. Tämän maisterintutkielman perusteella rikoksista irti pyrkivien naisten tilanteet ovat moninaisia, ja haasteita on paljon erilaisia. Tärkeässä roolissa rikollisuudesta irtaantumisen sekä rikoksettoman elämän ylläpitämisen kannalta ovat muun muassa uuden identiteetin muodostuminen, pahojen tekojen hyvittäminen, vertaistuki, päihderiippuvuuden hoito, tekeminen arjessa sekä hyvät sosiaaliset suhteet, kuten äitiys.