Traumatisoituneen ihmisen haastatteleminen :

Abstract

Psykologinen trauma on yleistä, ja toimittaja joutuu kohtaamaan traumatisoituneita haastateltavia. Journalismin tutkimuksen kentällä haastattelemista on tutkittu suhteellisen vähän, vaikka haastatteleminen on toimittajan eniten käyttämä tiedonhankintamenetelmä. Traumatisoituneen haastattelemista ei ole journalismin tutkimuksen kentällä tutkittu juuri lainkaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä teoreettista ymmärrystä toimittajien kompetensseista traumatisoituneen ihmisen haastattelemisessa. Lisäksi tavoitteena on selvittää, miten aloittelevat toimittajat voisivat oppia haastattelemaan traumatisoitunutta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruussa käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluita. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea kokenutta toimittajaa, jotka ovat ansiokkaasti haastatelleet traumatisoituneita ihmisiä. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla ja käyttämällä teoriaohjaavaa laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimuksen tulosten mukaan traumatisoitunutta ihmistä kohdatessa luottamus on kaikki kaikessa. Luottamukseen pyritään olemalla avoin ja empaattinen sekä huomioimalla toimittajan rooli ja asettamalla rajat. Haastatellessa traumatisoitunutta toimittajan tulee huomioida kysymysten oikeaoppinen muotoilu ja tiedon faktuaalisuus. Tulosten mukaan kokeneet toimittajat ovat uransa alkuvaiheilla saaneet liian vähän opastusta traumatisoituneen haastattelemiseen. Aloittelevat toimittajat hyötyisivät kokemuksen kerryttämisestä, huolehtimisen kulttuurista sekä koulutuksista niin työpaikoilla kuin korkeakoulutasolla. Tulosten perusteella voidaan vetää johtopäätös, että traumatisoituneen haastateltavan kohtaamiseen liittyy ristiriitaisuuksia. Toimittajan tulee huomioida trauma hienovaraisesti, mutta silti kyetä tuottamaan journalistisesti laadukasta tietoa. Ristiriitaisuutta lisää myös se, että toimittajan odotetaan kohtaavan traumatisoitunut oikeaoppisesti järkyttämättä haastateltavaa, mutta silti toimittaja on melko yksin omien tunteidensa kanssa. Kohtaamisen kompetenssit ja työhön liittyvät kompetenssit ovat siis ristiriidassa keskenään.