Haastattelujen automaattinen litterointi uutistyössä ja haastateltavan oikeudet

Abstract

Tässä tutkielmassa selvitetään, kuinka laajasti automaattisia litterointiohjelmia on otettu käyttöön uutistoimituksissa Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi tarkoituksena on muun muassa selvittää, voivatko haastateltavan oikeudet asettaa reunaehtoja automaattiselle litterointiprosessille. Tutkielman aineisto on kerätty vuoden 2019 joulukuussa kyselyin. Aineisto koostuu 18 eri uutismedian vastauksista. Medioista kuusi on Suomesta ja 12 muista maista. Kaikki ulkomaalaiset mediat sekä yksi suomalaisista medioista ovat uutistoimistoja ja MINDS-yhteistyöverkoston jäseniä. Taustatietoa tutkielman aiheesta on haettu aiemman tutkimuksen ja kirjallisuuden lisäksi asiantuntijahaastatteluilla. Haastatteluja tehtiin kolme vuosien 2019 ja 2020 aikana. Metodina tässä tutkielmassa on käytetty laadullista aineiston analyysia ja sisällön erittelyä. Valtaosa avointen kysymysten vastauksista on analysoitu sisällön erittelyn avulla, ja analyysissa käytettävät sisältöluokat on luotu aineiston pohjalta. Aineisto on luokiteltu ensin automaattisia litterointiohjelmia käyttäviin medioihin, ohjelmien käyttöönottoa suunnitteleviin medioihin, käyttöönottoa pohtineisiin medioihin sekä medioihin, joissa asiaa ei ole edes pohdittu. Tämän jälkeen kyselyiden vastauksia on tarkemmin avattu ja analysoitu sisällön erittelyn keinoin osittain aiemmin mainittujen luokkien sisällä sekä osittain niiden ulkopuolella. Tutkielma osoittaa, että automaattisten litterointiohjelmien käyttö uutistyössä kiinnostaa medioita ja on jo joissakin uutismedioissa tullut osaksi uutistyötä. Ainoastaan yksi mukana olleista medioista ei ollut edes pohtinut automaattisten litterointiohjelmien käyttöönottoa. Tutkielman tulosten perusteella automaattisten litterointiohjelmien merkitys uutistyössä on kasvussa ja ohjelmista on tulossa yhä yleisempi työväline uutistoimituksissa. Siitä ollaan kuitenkin edelleen kaukana, että haastattelujen litterointi uutistoimituksissa olisi yleinen käytäntö. Vain harva tähän tutkielmaan osallistuneista medioista arvioi, että haastateltavan oikeudet voisivat asettaa reunaehtoja automaattiselle litterointiprosessille. Tutkielman toimeksiantaja oli Suomen Tietotoimisto (STT).