Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorKoivula, Minna
dc.contributor.authorJärvinen, Katariina
dc.date.accessioned2022-12-19T05:55:30Z
dc.date.available2022-12-19T05:55:30Z
dc.date.issued2022
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/84443
dc.description.abstractPsykologinen trauma on yleistä, ja toimittaja joutuu kohtaamaan traumatisoituneita haastateltavia. Journalismin tutkimuksen kentällä haastattelemista on tutkittu suhteellisen vähän, vaikka haastatteleminen on toimittajan eniten käyttämä tiedonhankintamenetelmä. Traumatisoituneen haastattelemista ei ole journalismin tutkimuksen kentällä tutkittu juuri lainkaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä teoreettista ymmärrystä toimittajien kompetensseista traumatisoituneen ihmisen haastattelemisessa. Lisäksi tavoitteena on selvittää, miten aloittelevat toimittajat voisivat oppia haastattelemaan traumatisoitunutta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruussa käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluita. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea kokenutta toimittajaa, jotka ovat ansiokkaasti haastatelleet traumatisoituneita ihmisiä. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla ja käyttämällä teoriaohjaavaa laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimuksen tulosten mukaan traumatisoitunutta ihmistä kohdatessa luottamus on kaikki kaikessa. Luottamukseen pyritään olemalla avoin ja empaattinen sekä huomioimalla toimittajan rooli ja asettamalla rajat. Haastatellessa traumatisoitunutta toimittajan tulee huomioida kysymysten oikeaoppinen muotoilu ja tiedon faktuaalisuus. Tulosten mukaan kokeneet toimittajat ovat uransa alkuvaiheilla saaneet liian vähän opastusta traumatisoituneen haastattelemiseen. Aloittelevat toimittajat hyötyisivät kokemuksen kerryttämisestä, huolehtimisen kulttuurista sekä koulutuksista niin työpaikoilla kuin korkeakoulutasolla. Tulosten perusteella voidaan vetää johtopäätös, että traumatisoituneen haastateltavan kohtaamiseen liittyy ristiriitaisuuksia. Toimittajan tulee huomioida trauma hienovaraisesti, mutta silti kyetä tuottamaan journalistisesti laadukasta tietoa. Ristiriitaisuutta lisää myös se, että toimittajan odotetaan kohtaavan traumatisoitunut oikeaoppisesti järkyttämättä haastateltavaa, mutta silti toimittaja on melko yksin omien tunteidensa kanssa. Kohtaamisen kompetenssit ja työhön liittyvät kompetenssit ovat siis ristiriidassa keskenään.fi
dc.format.extent48
dc.language.isofi
dc.subject.otherhaastateltava
dc.titleTraumatisoituneen ihmisen haastatteleminen : "Mä olen kuitenkin toimittaja enkä terapeutti"
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202212195698
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineJournalistiikkafi
dc.contributor.oppiaineJournalismen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi3133
dc.subject.ysojournalismi
dc.subject.ysotraumat
dc.subject.ysotoimittajat (media)
dc.subject.ysokompetenssi
dc.subject.ysohaastattelut
dc.subject.ysotoimitustyö


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot