Induktiovaiheen aineenopettajien käsityksiä inkluusiosta ja oppilaiden yksilöllisyydestä

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää opetusuransa alkutaipaleella olevien induktiovaiheen aineenopettajien käsityksiä inkluusiosta ja oppilaiden yksilöllisyydestä. Lisäksi selvitettiin millaisia rajoitteita ja mahdollisuuksia aineenopettajat tunnistavat inkluusiolle ja yksilöllisyydelle. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa noudatettiin ongelmalähtöisen sisällönanalyysin kautta abduktiivista päättelyä. Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluina huhti-toukokuussa 2022 viideltä suomalaisen peruskoulun aineenopettajalta. Opettajien työkokemus opettajina oli maksimissaan viisi vuotta. Vaikka opettajien asennetta inkluusiota sekä sen toteutusta kohtaan on tutkittu melko paljon, on induktiovaiheen aineenopettajia koskeva tutkimus ollut vähäistä. Tässä tutkimuksessa selvisi, että moni opettaja näki inkluusion ihmisoikeudellisen ja tasa-arvon asiana, jossa jokaiselle oppilaalle annetaan yhtäläinen oikeus olla osallinen. Yksilöllisyys nähtiin positiivisena tekijänä, jossa korostuivat oppilaiden erilaiset taustat ja persoonallisuus sekä opettajan oppilaantuntemus. Mahdollisuuksina nähtiin esimerkiksi yhteistyön merkitys ja onnistumisen kokemukset. Inkluusion ja yksilöllisyyden koettiin tuovan myös paljon haasteita käytännön tasolla. Koulun pohjatessa yhä enemmän inklusiivisempaan ja yksilöllisempään suuntaan, on tärkeää tutkia opettajien näkemyksiä inkluusiosta ja yksilöllisyydestä sekä samaan aikaan resursoida vahvasti koulutusjärjestelmän kehittämiseen, opettajankoulutukseen sekä myös opettajien induktiovaiheen perehdytykseen ja mentorointiin.