Huoltajien osallisuus tukea tarvitsevan lapsen varhaiserityiskasvatuksessa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tukea tarvitsevien lasten huoltajien näkemyksiä osallisuudestaan varhaiserityiskasvatuksessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten huoltajien osallisuus lapsensa varhaiskasvatuksessa toteutuu ja minkälaisia toiveita huoltajilla on osallisuudelleen jatkossa. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla kahdeksalta tukea tarvitsevan lapsen huoltajalta. Tutkimuksen haastateltavat tavoitettiin sosiaalisen median kautta ja haastattelut toteutettiin etäyhteyksin helmi-maaliskuussa 2022. Tutkimuksen aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tukea tarvitsevien lasten huoltajien osallisuus toteutui vaihtelevasti varhaiserityiskasvatuksessa. Huoltajien osallisuus toteutui parhaiten tiedonkulkua koskevien asioiden kuten päivittäisten arkisten keskusteluiden kautta. Osallisuuden kokemukseen tiedonkulussa vaikutti huoltajan oma-aloitteisuus ja tiedonkulkua rajoitti varhaiskasvatuksessa havaittu kiire. Huoltajat toivoivat avoimempaa vuorovaikutusta sekä arkisten keskusteluiden lisäämistä kasvattajien kanssa tiedonkulun parantamiseksi. Lapsen tuenprosessissa huoltajien vahvin kokemus osallisuudesta liittyi lapsen tuentarpeen tunnistamiseen. Huoltajat toivoivat lisää keskustelua liittyen lapsen tuenprosessiin, jolloin koko prosessi avautuisi heille kokonaisvaltaisemmin, ja he voisivat itse tukea lasta myöskin kotona paremmin.

Vaikuttamista ja päätöksentekoa koskevissa asioissa huoltajat kokivat, että osallisuus toteutui heidän mielipiteidensä kuulemisena lapsensa asioissa. Huoltajan oma-aloitteisuudella oli myös vaikuttamisessa ja päätöksenteossa vahva rooli. Kaikilla ei kuitenkaan ollut kokemusta osallisuudesta, johtuen esimerkiksi siitä, että ei voinut vaikuttaa lapsen varhaiskasvatuspaikkaan tai tuenprosessiin. Varhaiskasvatuksen toimintaan osallistumisessa huoltajien osallisuus näyttäytyi vahvimpana vanhempainiltojen kautta. Vasukeskusteluihin osallistuminen ja keskustelut haku- sekä vientitilanteissa olivat huoltajien mielestä riittävää osallistumista varhaiskasvatuksen toimintaan.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että huoltajien osallisuudessa on toimivia tekijöitä, mutta myös muutoksia kaipaavia seikkoja. Huoltajat olivat osallisuuteensa pääosin tyytyväisiä ja kehityskohteita löytyi liittyen tiedonkulkuun ja lapsen tuenprosessiin. Huoltajien osallisuuden toteutumiseen tulisi kiinnittää huomiota ja kartoittaa mieluisia osallisuuden muotoja suoraan huoltajilta itseltään.